– Pysähdytään hetkeksi miettimään, mitä tämä oikeasti tarkoittaa. Se tarkoittaa vähemmän pelastajia töissä. Vähemmän ihmisiä lähtemässä liikkeelle, kun talo palaa, kun auto on romuna tien varressa tai kun ihminen tarvitsee apua juuri sillä hetkellä, Werning sanoo kannanotossaan.

Werningin mukaan turvallisuudesta ei pitäisi joutua säästämään missään päin Suomea.

– Hallitus puhuu jatkuvasti sisäisestä turvallisuudesta ja turvallisesta arjesta. Todellisuus näyttää nyt Etelä-Karjalassa aivan toiselta. Hyvinvointialueet on ajettu tilanteeseen, jossa rahaa ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi. Kun valtion rahoitus ei riitä, jostain on pakko leikata – ja nyt leikataan turvallisuudesta.

– Alueiden päättäjät joutuvat tekemään ratkaisuja, joita kukaan ei haluaisi tehdä. Kun rahaa leikataan, seuraukset näkyvät väistämättä palveluissa. Pelastajia on vähemmän. Hoitajia on vähemmän. Ja silloin kysymys kuuluu: kuka tulee paikalle, kun apua tarvitaan.

LISÄKSI Etelä-Karjalassa huolta herättää sopimuspalokuntien tulevaisuus. Hyvinvointialue on irtisanonut kaikki sopimuspalokuntien sopimukset, ja nykyiset sopimukset ovat voimassa vain tämän vuoden loppuun saakka, minkä jälkeen ne neuvotellaan uudelleen.

Kansanedustaja pitää tilannetta erittäin huolestuttavana.

– Sopimuspalokunnat ovat monilla paikkakunnilla pelastustoimen selkäranka. Etelä-Karjalassa niillä on pitkä historia ja vahva rooli turvallisuuden rakentamisessa. Kun sopimukset irtisanotaan ja tulevaisuus jää epävarmaksi, se syö vapaaehtoisten motivaatiota ja pahimmillaan vaarantaa koko toiminnan jatkuvuuden, Werning sanoo.

Werning muistuttaa, että turvallinen arki ei synny juhlapuheista.

– Turvallisuus on luottamusta siihen, että apu tulee nopeasti paikalle, kun jotain odottamatonta tapahtuu. Siksi pelastustoimesta ja hoitotyöstä ei pidä tehdä säästökohdetta. Etelä-Karjalan ihmiset ansaitsevat turvallisen arjen – ei jatkuvaa epävarmuutta siitä, riittääkö apua silloin kun sitä tarvitaan.