– Vuonna 2021 voimaan tulleen oppivelvollisuusuudistuksen tavoitteena oli, että jokainen peruskoulun päättänyt saisi jatko-opintopaikan ja suorittaisi toisen asteen tutkinnon. Tämä ei kuitenkaan ole täysin toteutunut monien vaativaa erityistä tukea vaativien oppilaiden kohdalla. Yhä Suomessa jää vuosittain useita vaativaa erityistä tukea tarvitsee oppilasta ilman jatko-opiskelupaikkaa, Eloranta jatkaa.

Hän kertoo, että vaativa erityinen tuki ei ole peruskoulutuksessa virallinen lakitermi, mutta perusopetuksessa sillä viitataan lapsiin ja nuoriin, jotka tarvitsevat vaativaa ja moniammatillista erityistä tukea muun muassa vakavien mielenterveysongelmien tai vamman takia. Ammatillisen koulutuksen lainsäädännössä puolestaan vaativalla erityisellä tuella tarkoitetaan koulutuksen järjestämistä opiskelijoille, joilla on vaikeita oppimisvaikeuksia tai vaikea vamma tai sairaus, joiden vuoksi opiskelija tarvitsee yksilöllistä, laaja-alaista ja monipuolista erityistä tukea. Vaativan erityisen tuen yksiköt tarjoavat tällä hetkellä opetusta vuosittain yhteensä noin 4 100 oppilaalle. Yksiköihin kuitenkin joka vuosi hakee enemmän opiskelijoita, kuin paikkoja on jaettavissa.

– Vaativan erityisen tuen ammatillisen koulutuksen opiskelupaikkoja on tarjolla hyvin rajallisesti ja hakijoita on yleensä merkittävästi enemmän kuin opiskelupaikkoja. Monet hylätyt hakijat jäävät kokonaan ilman jatko-opiskelupaikkaa. Monilla heistä ei kuitenkaan ole vaihtoehtoja ja joutuvat jäämään odottamaan, että saisivat lopulta opiskelupaikan alueen ainoasta vaativaa erityistä tukea tarjoavasta ammatillisesta oppilaitoksesta. Tauko opiskelussa on kuitenkin aina uhka opintojen jatkumiselle ja kunnat ovat velvollisia varmistamaan, että jokaisella oppilaalla on jatko-opiskelupaikka. Hallituksen on toimittava, jotta jokainen peruskoulun päättänyt saa itselleen sopivan opiskelupaikan ja löytää oman paikkansa yhteiskunnassamme, Eloranta sanoo tiedotteessaan.