Demarinaisten puheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult kertoi, että muotokuvan sijoituspaikasta sovittiin  yhdessä Tampereen työväenyhdistyksen kanssa. Muotokuva on osa työväentalolla olevaa kokoelmaa, mutta sen omistaa edelleen Pirkanmaan Demarinaiset.

Kaisa Hiilelän muotokuvan on maalannut suomalainen taidemaalari, Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1956 palkittu, Hugo Ludvig Eho. Muotokuva on maalattu vuonna 1951.

– Hiilelä syntyi Lempäälässä muonarenki Johanna Kustaa Hildénin ja hänen vaimonsa (o.s. Paunu) yhdeksänlapsisen perheen viidentenä lapsena. Hän oli lapsista ensimmäinen, joka pääsi kansakouluun. Hiilelän sisar oli Iida Vihuri, joka toimi kansanedustajana ennen sisartaan.

– Hiilelä valittiin kansanedustajaksi sen jälkeen, kun hänen sisarensa  oli menehtynyt höyrylaiva Kurun haaksirikossa Näsijärvellä raivonneessa syysmyrskyssä  7. syyskuuta 1929. Kansakoulun käytyään Hiilelä työskenteli kotiapulaisena, kutomatyöläisenä, Tampereen työväenyhdistyksen rahastonhoitajana sekä Paperityöntekijäin liiton taloudenhoitajana ja liittotoimikunnan sihteerinä, Petäkoski-Hult kertoi.

Kansanedustajana Hiilelä toimi 21.10.1930 – 21.7.1958 Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Hän toimi presidentin valitsijamiehenä vuosina 1931, 1950 ja 1956. Hiilelä oli myös Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen., Suomen Pankin ja Valmet Oy:n tilintarkastaja. Kansanedustajana toimiessaan hän  oli myös useiden valiokuntien jäsen.

Kansanedustajana Hiilelän sydäntä lähellä olivat lasten ja naisten asiat sekä erityisesti naisten ja miesten tasa-arvo ja yhtäläiset oikeudet edetä työssä ja poliittisessa elämässä. Hän oli vaikuttamassa useisiin lakeihin, jotka merkitsivät parannuksia vastasynnyttäneiden naisten ja lasten asemaan.

– Lasten osalta Hiilelä toimi kuten opetti. Hän adoptoi itselleen tyttären, jonka tulevaisuuden ja kasvumahdollisuudet hän halusi turvata. Hän puhui myös niiden naisten puolesta, joilla oli avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia.

Vaatimaton koulutus, mutta matemaattisesti lahjakas

Filosofian tohtori Päivi Lipponen piti tilaisuudessa juhlapuheen.

Tilaisuudessa juhlapuheen pitänyt filosofian tohtori Päivi Lipponen tarkasteli Hiilelän uraa Suomen historiaa vasten. Hän huomautti, että isojen perheiden lapsille opintie ei ennen oppivelvollisuutta eikä sen jälkeenkään ollut helppo. Hiilelä kuitenkin matemaattisesti lahjakkaana naisena sai hoidettavakseen vaativiakin tehtäviä.

SDP:ssä naisilla oli tavallista paremmat mahdollisuudet edetä urallaan. Kun muissa puolueissa naisten päätehtävänä oli pitkälti kahvinkeitto, niin SDP:ssä naisille annettiin mahdollisuus itse politiikan tekoon.

Vasemmistolaisten naisten kuin myös miesten poliittista toimintaa vaikeuttivat sisällissodan jälkeen 1920-luvun maailmanlaajuinen lama ja äärioikeiston nousu. Suomessa siitä olivat esimerkkeinä Lapuan liike ja sen toimintaa aina viime sotien loppuun jatkanut Isänmaallinen Kansanliike (IKL).

Sodan jälkeen oli edessä karjalaisen siirtoväestön asuttaminen, mikä koski yhtä hyvin naisia kuin miehiäkin.

Lipponen kommentoi pyydettäessä Eduskunnassa toimivaa naisverkostoa todeten, ettei koskaan ottanut tiiviisti osaa sen työskentelyyn.

– Omassa polittisessa ryhmässäni naiset ja miehet olivat ja ovat tasa-arvoisia. Naiset eivät ole kahvinkeittäjiä, vaan saavat vaativia poliittisia tehtäviä kykyjensä ja taipumustensa mukaan samalla tavalla kuin miehetkin.