Uutiset
16.3.2020 06:00 ・ Päivitetty: 15.3.2020 10:10
Kansanedustaja Kristiina Salonen ay- väen tapaamisessa: ”Koronavirus tulee vaikuttamaan maailmantalouteen, niin Suomen valtion kuin kuntienkin talouteen.”
Satakuntalaisten JHL:n aktiivien kanssa käydyssä keskustelussa nousi ensimmäiseksi puheenaiheeksi koronavirus, joka vavisuttaa koko maailmaa, niin terveyden kuin taloudenkin osalta. ”Kannattaa seurata tilannetta. Koronavirus tulee vaikuttamaan maailmantalouteen, niin Suomen valtion kuin kuntienkin talouteen”, ounasteli Kristiina Salonen. Mitä ihmisten sitten tulisi tehdä? Erittäin tärkeää on huolehtia hyvästä käsihygieniasta ja kuunnella ohjeita, joita tuleman pitää.
Vihdoinkin vanhuspalvelulaki
Alkuvuotta on puhuttanut vanhuspalvelulaki. Lain tarkoituksena on muuttaa henkilöstömitoitusta vastaamaan 0,7 työntekijää yhtä asiakasta kohden ja se tulisi voimaan 1.8.2020. Siihen sisältyy kuitenkin siirtymäaika 1.4.2023 asti. Tämän jälkeen lain mukaan 0,7 ei saa alittua. Salonen kiittelee, että ne epäkohdat, joita vanhuspalvelussa on ilmennyt, varsinkin yksityisellä sektorilla, ovat tulleet julkisuuteen.
Vaikka vanhuspalvelulakikeskustelussa on nostettu esiin laitoshoito, Salonen korosti, ettei kotihoitoa ja ympärivuorokautisia hoitolaitoksia saa laittaa vastakkain. Hänen mukaansa tarvittaisiin näiden kahden lisäksi vielä yksi, erillinen hoitomuoto, joka lähentelisi yhteisöasumismallia.
Kristiina Salonen arveli, että vuonna 2023 voimaan tulevat vanhuspalvelulain tarkistukset muuttavat hoitotyötä nykyisestä. Työntekijät saavat tehdä paremmin sitä työtä, johon heidät on koulutettu. Salonen korosti työn hyvää johtamista esimerkiksi oikeanlaisella työvuorosuunnittelulla.
Yleisö nosti esiin vanhusten palveluiden rahoituksen riittävyyden. Salonen sanoi, että tulevaisuudessa keskustelu rahasta tulee lisääntymään. Ehdotuksia esimerkiksi vanhusten omaisuuden käytöstä palveluiden rahoitukseen tullaan varmasti kuulemaan.
Mitä kuuluu soteuudistukselle?
Soteuudistusta valmistellaan paraikaa monissa eri ministeriöissä.
Valtionavustukset ovat kuntien haettavissa 31.3.2020 asti. Avustuskohteisiin liittyvät rakenneuudistus sekä tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelma. Valmistelussa on lakiehdotuksia mm. maakuntahallinnosta, taloudesta, maakuntajaosta ja –vaaleista sekä omaisuuden ja henkilöstön siirrosta. Osa yksityiskohdista odottaa edelleen tarkempia poliittisia linjauksia.
– Toivottavasti syksyllä voimme aloittaa asian eduskuntakäsittelyä, Salonen arveli.
Vammaispalvelulaki ja henkilökohtainen budjetointi
Kansanedustaja Salonen käsitteli puheenvuorossaan vammaispalvelulakia. Vammaisten henkilöiden henkilökohtaista budjetointia kokeillaan vuosina 2020- 2021. Sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää kokeilun, johon on varattu 5 miljoonaa euroa. Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaan osana vammaispalvelulakia on vammaisten ihmisten yksilöllisten tarpeiden parempi huomioon ottaminen.
Työllisyyden kuntakokeilu alkaa
Syksyllä 2020 on alkamassa työllisyyden kuntakokeilu vuoteen 2022 asti. Tässä on mukana 90 kuntaa eri puolilta Suomea. Kokeilujen tavoitteena on nykyistä tehokkaammin edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä, koulutukseen ohjautumista sekä luoda uusia ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuteen. Salonen muistutti, että jos työttömyys on pitkittynyt, siirtyy asia kuntien kontolle.
Kuntien vakava taloustilanne
Kristiina Salonen otti esiin kuntien taloustilanteen, mikä ei ole kehuttava. Hän piti tilannetta jopa vakavana.
Kunnilla on paljon haasteita tulevaisuudessa. Väestökato vaivaa, kuntiin jäävät paljon palveluja tarvitsevat henkilöt, lasten syntyvyys vähenee, iso osa asukkaista sekä kuntien työntekijöistä siirtyy eläkkeelle vaikuttaen vääjäämättä verokertymään.
Salonen istuu eduskunnan tulevaisuusvaliokunnassa. Megatrendi on kaupungistuminen. Väestö pakkautuu isoihin kaupunkeihin, joissa varsinkin pienipalkkaisten on vaikea saada kohtuuhintaisia asuntoja. Tämän johdosta heidän on muutettava toiselle paikkakunnalle, jolloin taas matkakustannukset nousevat.
– Tämän suunnan tulisi muuttua. Voi olla, että puheet ilmastomuutoksesta virittäisi tätä keskustelua, ennakoi Salonen.
Lopuksi hän nosti esiin kunnissa toistuvan ilmiön. Kuntataloutta kohentamaan palkataan nyt kiertäviä konsultteja, jotka omilla sabluunoillaan ja esityksillään tekevät samalla merkittäviä arvovalintoja, jos kuntapäättäjät eivät ole tarkkana. Koska konsulttien näkökulma on usein yhdestä putkesta tullut, Salonen patisti ammattiliittoja olemaan aktiivisia ja tuomaan kuntapäättäjille tiedoksi asioiden toisenlaisiakin puolia.
Kansanedustaja Kristiina Salonen tapasi maaliskuun alussa ammattiliitto JHL:n satakuntalaista yhdistysten johtoa Eurajoella.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.
