Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Kansanedustaja muistuttaa lasten kehotunne- ja seksuaalikasvatuksen aloittamisen tärkeydestä päiväkodeissa

Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat (vasut) otetaan päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja muussa varhaiskasvatuksessa käyttöön elokuusta alkaen. Ne pohjautuvat opetushallituksen laatimiin vasu-perusteisiin ja viime vaalikaudella hyväksyttyyn varhaiskasvatuslakiin.

Pienten lasten seksuaalikasvatus, eli kehotunne- ja turvataitokasvatus ovat osa lapsen terveen kasvun ja kehityksen tukea. SDP:n kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta toivoo, että kunnat vasu-perusteita tehdessään huomioivat nämä.

– Mitkä ovat oman kehon rajat ja kuka saa koskea minnekin ja mitä saa sanoa. Ne on tärkeitä taitoja, jos ajatellaan, kuinka paljon seksuaalihäirintää on koulussa, Eloranta kuvaa.

Kehotunnekasvatus kuuluu valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Elorannan mukaan sitä ja seksuaalikasvatusta ei tällä hetkellä kuitenkaan juuri varhaiskasvatuksessa opeteta. Ylipäänsä varhaiskasvatuksen laatu vaihtelee paljon. Nyt kun varhaiskasvatussuunnitelmat ovat lakisääteisiä, se voi parantua.

– Kun lapsen kehotunnekehitystä tuetaan, hän saa iänmukaisia tietoja, taitoja ja asenteita. Hän oppii toimimaan niin, että myönteinen kehonkuva, minäkuva ja hyvinvointi paranevat myös jatkossa. Hän oppii arvostamaan omaa kehoaan ja sitä, miltä asiat itsestä tuntuvat ja mikä on itselle hyväksi. Hänen ei tarvitse toimia omaa kokemustaan vastaan ulkoisista paineista johtuen tai miellyttääkseen muita.

Tavoitteena on Elorannan mukaan lapsen myönteinen suhtautuminen omaa kehoaan ja tunteitaan kohtaan.

– Nämä ovat tärkeitä taitoja myöhempää elämää varten, jotka osaltaan luovat edellytyksiä sellaiselle maailmalle, jossa lapset ja nuorten kasvavat tasapainoisiksi aikuisiksi ja jossa seksuaalista häirintää ja muuta kiusaamista on helpompi torjua.

”Lukemat ovat käsittämättömän korkeita.”

Yläkouluikäisten, lukiolaisten ja ammattiopistoissa opiskelevien kokemaa seksuaalista häirintää kartoitettiin ensimmäisen kerran kouluterveyskyselyssä vuonna 2013. Sen pohjalta seksuaalista häirintää ovat kokeneet parikymmentä prosenttia kahdeksannen ja yhdeksännen luokan tytöistä, pojista hieman alle kymmenen prosenttia.

MLL:n vuodelta 2009 olevan kiusaamiskyselyn mukaan yläkoululaisista tytöistä 12 % koki viikoittaista sanallista seksuaalista häirintää koulussa ja pojista 11 %. Kerran kuussa tai harvemmin häirittiin tytöistä 40 % ja pojista 27 %. Fyysistä häirintää koki 7 % tytöistä viikoittain ja 23 % kerran kuussa tai harvemmin. Myös pojista 7 % koki häirintää viikoittain ja 13 % kerran kuussa tai harvemmin.

– Seksuaalinen häirintä näyttää olevan yhtä yleistä kuin kiusaaminen. Häirintä on usein yhteydessä muuhun koulukiusaamiseen.

Seksuaalinen häirintä verkossa koskettaa niin ikään suurta osaa suomalaisista lapsista ja nuorista.

– Lukemat ovat käsittämättömän korkeita. On selvää, ettei yhdenkään lapsen tai nuoren tulisi altistua seksuaaliselle häirinnälle eikä tietenkään muullekaan kiusaamiselle. Sen lisäksi, että seksuaalisen häirintään ja kiusaamiseen tulee puuttua nykyistä enemmän ja paremmin tulee myös miettiä muita keinoja sen kitkemiseksi.

– Uskon, että kehotunnekasvatus ja tunnetaitojen opettelu olisivat yksi tärkeä ratkaisu seksuaalisen häirinnän loppumiseen sen lisäksi, että niillä on paljon muitakin hyviä vaikutuksia lapsen kehitykselle.

Raisa Cacciatore ja Eeva-Johanna Eloranta puhuivat tänään eduskunnan kansalaisinfossa varhaiskasvatuksen kehotunnekasvatuksen tärkeydestä.

Väestöliitto, sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä ja kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta järjestivät tänään Lapsen seksuaalikasvatus osana varhaiskasvatusta -seminaarin eduskunnan kansalaisinfossa. Tässä artikkelissa on käytetty niin Elorannan seminaaripuhetta kuin haastattelua. Seminaarissa puhuivat myös muun muassa Väestöliiton asiantuntijalääkäri, lastenpsykiatri Raisa Cacciatore ja lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila. Väestöliitto on tuottanut materiaalia lasten seksuaalikasvatuksesta ja kehotunnekasvatuksesta.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE