– Tämä olisi käsittämätön toimi tilanteessa, missä väestön liikkumattomuus, liikuntapaikkojen korjausvelka ja rakentamisen matalasuhdanne ovat kaikki suuria ongelmia suomalaisessa yhteiskunnassa, valtion liikuntaneuvostoon kuuluva Asell toteaa tiedotteessaan.

Liikuntapaikkarahoituksen lopettamista koskevasta esityksestä kertoi torstaina Helsingin Sanomat. Urheiluministeri Mika Poutala (kd.) sanoo lehden haastattelussa, ettei hän hyväksy Purran esitystä. Poutala ei myöskään usko esityksen etenevän.

Asell huomauttaa, että liikkumisella ja fyysisellä kunnolla on tärkeä merkitys väestön hyvinvoinnille, terveydelle ja toimintakyvylle. Liikkuminen tukee lukuisin tavoin sekä fyysistä että psyykkistä terveyttä.

– Valtion noin 160 miljoonan euron liikuntabudjetti on varsin pieni muihin toimialoihin verrattuna. Kuitenkin silläkin ehkäistään huomattavaa haastetta: liikkumattomuuden kustannukset yhteiskunnalle ovat vuosittain noin 4,7 miljardia euroa.

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN arvion mukaan kaikkien Suomen liikuntapaikkojen korjausvelka on noin 680‒1 335 miljoonaa euroa. Suuri hintahaitari johtuu siitä, onko liikuntahalleissa tarvetta myös käyttötarkoituksen muutokselle tai parannuksille.

Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustuksilla on Asellin mukaan tärkeä vipuvaikutus rakentamisen investoinneille erityisesti pienempien kaupunkien ja kuntien kohdalla. Valtionavustuksen saamisella on myös merkittävä rooli kuntien liikuntapaikkarakentamisen hankkeiden toteutumisessa. Joissakin kunnissa on linjattu, että rakentamishanke käynnistyy vain, jos hankkeelle saadaan valtionavustus.

– Suhtautuminen liikuntaan on esimerkki siitä, kuinka Orpon hallituksen puheet ja teot ovat täysin ristiriidassa. Hallitusohjelmassa puhutaan liikunnallisesta elämäntavasta ja tasa-arvoisesta mahdollisuudesta liikunnan harrastamiseen. Määräaikainen Suomi liikkeelle -hanke ei millään pysty korvaamaan pysyvän budjettirahoituksen lakkauttamista, Asell sanoo.

Täydennetty Helsingin Sanomien tiedoilla klo 12.48.