Saaristomeren tilan parantamisessa myös ravinteiden poistaminen suoraan joista ja meristä on välttämätöntä ja tähän liittyen järviruo’n keruu ja sen helpottaminen on tärkeää, Eloranta sanoo tiedotteessaan.

– Järviruo’on leikkuun laajamittaisen toteuttamisen haasteena on lupahallinto ja vesialueiden pirstaleiset omistussuhteet. Tällä hetkellä leikkuu vaatii vesi- tai maanomistajan luvan, mutta vesialueiden omistajien runsas määrä sekä jakamattomien vesialueiden järjestäytymättömyys nostaa hallinnollisen työtaakan jo suhteellisen pienellä alueella suureksi. Jotta järviruovikkojen leikkuu yleistyisi ja siitä saataisiin raaka-ainetta kannattavaan biomassojen käsittelyn liiketoimintaan, tulisi lupahallintoa keventää nykyisestä, Eloranta jatkaa.

– Luvitustyötä voitaisiin helpottaa nykylainsäädännöllä rahoittamalla yhteisten vesialueiden järjestäytymistä ja kannustamalla osakaskuntien perustamiseen. Käytännössä tätä kevyempi ja kunnianhimoisempi tapa olisi kehittää luvitusprosessia suuntaan, jossa niittotyö voitaisiin suorittaa ilmoituksena vesialueen omistajille, Eloranta pohtii.

– Saaristomeren vedenlaadun parantaminen ei ole vain ympäristökysymys. Järviruovikon poisto vähentää ravinteiden määrää vesistöissä, edistää asukkaiden viihtyvyyttä, luonnon monimuotoisuutta sekä lisää kalojen lisääntymisalueita. Se edistää elinvoimaisen maaseudun kehittämistä, uusiutuvien luonnonvarojen innovatiivista käyttöä ja uuden yrittäjyyden syntyä. Saaristomeren tilan parantaminen ja rehevöitymisen pysäyttäminen on matkailuelinkeinolle elintärkeä kysymys, Eloranta sanoo tiedotteesaan.

Kirjallisen kysymyksen allekirjoittivat eduskunnan Saaristomeriryhmän kansanedustajista Elorannan lisäksi myös edustajat Kai Mykkänen (kok.), Eva Biaudet (r.), Saara-Sofia Sirén (kok.), Ilkka Kanerva (kok.) ja Satu Hassi (vihr.).