Perholehto nostaa esiin erityisesti tekoälyllä luodun pornografian, eli suostumuksettomat syväväärennökset, joita hän pitää vakavana mutta Suomessa yhä huonosti tunnistettuna ilmiönä.

– Digitaalinen väkivalta, häpäisy, uhkailu ja kiristäminen koskettavat valitettavasti yhä useampia ihmisiä ympäri maailmaa. Tutkimusten mukaan jopa yli 90 prosenttia suostumuksettomien seksuaalisten syväväärennöisten eli ns. deepfake-pornografian uhreista on naisia. Ilmiö kasvaa, vaikka siihen ei ole Suomessa vielä täysin herätty, Perholehto sanoo tiedotteessaan.

– Pidän todella tärkeänä, että kansallinen lainsäädäntö ja uhrien tukipalvelut huolehditaan kuntoon.

– Jokaisella pitäisi olla oikeus omaan kehoonsa, ääneensä ja kuvaansa – myös verkossa. Kyse on ihmisten seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta ja henkilökohtaisesta koskemattomuudesta, Perholehto sanoo.

Perholehto muistuttaa, että Sanna Marinin (sd.) hallituksen seksuaalirikoslainsäädännön uudistus vahvisti jo näitä periaatteita, mutta hänen mukaansa ne on vietävä myös digitaaliseen aikaan. Hän peräänkuuluttaa kansallista sääntelyä EU:n tekoälyasetuksen rinnalle.

– EU:n tekoälyasetus oli alku tarpeellisen sääntelyn polulla, mutta kansallisella lainsäädännöllä asetusta voidaan – ja myös täytyy – täydentää. Näin on tehty ja ollaan tekemässä myös monissa muissa unionin jäsenvaltioissa, Perholehto sanoo.

– Kansainväliset esimerkit osoittavat, että digitaalisen väkivallan uhkiin voidaan vastata rikosoikeudellisin ja immateriaalioikeudellisin keinoin. Nyt tarvitaan poliittista tahtoa tehdä sama myös Suomessa.