Kantola toivoo muistomerkin toimivan viestinä koko yhteiskunnallemme.

– Se viittaa historiamme vaiheeseen, jonka emme halua koskaan toistuvan. Muistomerkin viesti: ”Ei koskaan enää” kertoo meille painavin sanoin: älkää antako yhteiskunnan koskaan jakautua kahtia niin, että veli käy veljeään vastaan asein, Kantola sanoi.

Kantola muistuttaa ettei minkään väestöryhmän anneta joutua yhteiskunnasta niin syrjään, että se epätoivoisena tarttuu aseeseen laillista hallitusta vastaan.

Kantolan mukaan parlamentaarisen demokratian idea ehti sisällissodan jälkeen juurtua valtioelimiin niin vahvasti, ettei sen vakautta onnistuttu tuhoamaan myöhemminkin.

– Suomen ja suomalaisten onneksi aina on löytynyt riittävän arvovaltaisia tahoja puolustamaan parlamentaarista demokratiaamme.

Nykypäivänäkin on Kantolan mukaan tärkeää sanoutua irti väkivallasta sekä noudattaa tinkimättä oikeusvaltion periaatteita, laillisuutta, sananvapautta, syrjimättömyyttä, tuomioistuinlaitoksen riippumattomuutta ja järjestysvallan puolueettomuutta.

Parhaita takeita yhteiskuntarauhalle ovat Kantolan mielestä yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden toteutumisen sekä huolehtiminen koko kansan laajasta sivistyksestä ja sosiaalisesta turvasta.

– Tässä maailmassa, tänä päivänä, monesti meille itsestään selviltäkin tuntuvat asiat ovat edelleen ajankohtaisia että äärimmäisen tärkeitä.

Kantola toteaa ettei sisällissodan käsittely ole ollut meille helppoa kuluneiden vuosien aikana.

– Nyt sata vuotta tapahtumien jälkeen, aika antaa ehkä sellaisen etäisyyden, joka leikkaa terän voimakkaimmilta tunteiltamme, syyllisyydeltä ja katkeruudelta, häpeältä ja vihalta.

Kantolan mielestä hautamuistomerkki ei ole kannanotto ihmisen teoista tai ansioista, vaan päättäväinen osoitus siitä että ihmisarvo kuuluu kaikille. Konkreettinen paikka, jossa ihmisillä on mahdollisuus muistella ja surra omaisiaan.