SDP:n entiset perhe- ja peruspalveluministerit, kansanedustajat Krista Kiuru ja Aki Lindén kritisoivat tiedotteessaan voimakkaasti Orpon hallituksen esitystä vammaispalvelulain lykkäämisestä. Heidän mukaansa puoli vuotta sitten yksimielisesti eduskunnassa hyväksytyn lain lykkäämisen taustalla on puhtaasti säästöt.

Myös puhemies Jussi Halla-ahon (ps.) toiminta lähetekeskustelussa tyrmistyttää tiedotteen mukaan kansanedustajia.

Lindén arvostelee myös eduskunnan puhemiehen Jussi Halla-ahon (ps.) toimintaa lähetekeskustelun alussa.

– Korrektia olisi ollut antaa valiokunnan puheenjohtajalle puheenvuoro. Eikö Halla-aho uskaltanut päästää Kiurua ääneen, vai mikä oli totuttujen tapojen rikkomisen syynä? Lindén kysyy tiedotteessaan.

Kiuru pääsi lopulta puhumaan istunnossa varapuhemies Paula Risikon (kok.) otettua siitä vetovastuun.

– Arvoisa puhemies, kiitän teitä tästä mahdollisuudesta puhua tässä keskustelussa, Kiuru sanoi ensimmäiseksi, kun lopulta pääsi ääneen.

DEMOKRAATTI tiedusteli myös puhemies Halla-ahon kantaa Kiurun ja Lindénin kritiikkiin.

– Jatkuva hyökkäily puhemiestä vastaan julkisuudessa rikkoo aika vahvasti vakiintunutta käytäntöä. En lähde sellaiseen kilpahuutoon. En ole saanut heiltä mitään palautetta asiasta, Halla-aho kommentoi.

Puhemies Halla-aho sanoo käyneensä teemasta eräänlaisen pelisääntökeskustelun ennen eduskunnan kesätaukoa oppositioryhmien edustajien kanssa.

– Jäin siihen käsitykseen, että meillä oli yhteisymmärrys siitä, että jos on huomauttamista, valittamista tai toiveita niin niitä voi esittää vakiintuneita, perinteisiä kanavia pitkin, jolloin on hyvät mahdollisuudet, että ne tulevat myös huomioon otetuiksi.

Lindén totesi tiedotteen mukaan, että valiokunnan puheenjohtajan eli Kiurun olisi ollut korrektia saada puheenvuoro debatissa totutun tavan mukaisesti.

– Kaikki halukkaat eivät valitettavasti voi saada puheenvuoroa. Jos joku on sitä mieltä, että se kuuluisi juuri hänelle, niin hän voi sitten vaikka kertoa minulle, että keneltä se pitäisi ottaa pois, Halla-aho kuittaa.

Halla-aho muistelee myös viime vaalikauden kyselytuntia, jossa hänen mukaansa sosialidemokraattien Tuula Haatainen toimi istunnossa puhemiehenä eikä hän antanut puheenvuoroa silloin hänelle, vaikka hän toimi perussuomalaisten puheenjohtajana.

– Kaikkea tapahtuu ja koskaan ei mene niin, että kaikki olisivat tyytyväisiä, Halla-aho sanoo.

LINDÉN ja Kiuru kritisoivat tiedotteessaan myös sitä, että kun keskustelu pääsi jatkumaan kello 16 jälkeen, vastuuministeri Kaisa Juuso (ps.) ei jäänyt enää vastaamaan kansanedustajien kysymyksiin.

Petteri Orpon hallituksen ensimmäisessä varsinaisessa lakiesityksessä eduskunnalle ehdotetaan muutettaviksi vammaispalvelulakia, kehitysvammalakia ja eräitä muita lakeja. Esityksen mukaan lait siirrettäisiin tulemaan voimaan 1.10.2023 asemasta 1.1.2025. Siirto perustuu Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan, mutta hallitusohjelmassa mainitun 1.10.2024 sijaan hallitus esittää uudeksi voimaantulopäiväksi 1.1.2025.

– Tämä on mahdollisimman huono alku eduskunnan syyskaudelle, kun aloitamme palveluiden leikkaamisen vammaisista ihmisistä. Tämä on paniikinomainen esitys Orpon hallitukselta, jonka taustalla ei ole mikään muu kuin säästöjen hakeminen, Lindén sanoo tiedotteessa.

Krista Kiurun mukaan lausuntokierros järjestettiin kiireisesti ja tavallista lyhyempänä lomakaudella keskellä.

– Tästä huolimatta lausunnon antoi 121 tahoa, joista yli 70 vastusti hallituksen esitystä. Siirtämistä vastustivat muun muassa asiakasjärjestöt, niiden joukossa kehitysvammajärjestöjä ja muita vammaisjärjestöjä, iäkkäitä henkilöitä sekä lapsia edustavia järjestöjä, sekä lisäksi vanhusasiavaltuutettu, usea työntekijäliitto, kaksi hyvinvointialuetta sekä lausunnon antaneita yksityishenkilöitä.

– Hallituksen sydämen sivistyksestä ja sen puutteesta kertoo se, että ensi töikseen hallitus haluaa säästää vammaisten ihmisten perusoikeuksien toteuttamisesta. Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin pitää parannuksia vammaisten henkilöiden oikeuksiin sisältävän vammaispalvelulain voimaantulon lykkäämistä ja sen perusteluja ongelmallisena. Myös yhdenvertaisuusvaltuutettu esitti huolensa perusoikeuksien turvaamisesta. Lakiesitys on syytä käsitellä erittäin huolellisesti sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ja perustuslakivaliokunnassa, Kiuru toteaa.

Hän muistuttaa, että keväällä juuri perustuslakivaliokunta vaati muutoksia lakiesitykseen.

– On mielenkiintoista nähdä, muuttuuko perustuslakivaliokunnan linja nyt keväällä linjatuista vaatimuksista lain osalta sen vuoksi, että hallitus ei halua rahoittaa kaikkia edellisen eduskunnan yksimielisesti päättämiä parannuksia.