Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Ulkomaat

Kansleriehdokas paljasti vahingossa ketä äänesti – sunnuntaina uurnille suuntasi paljon epävarmoja ihmisiä

LEHTIKUVA / AFP Jan Zappner
Äänestäjiä berliiniläisellä vaalihuoneistolla.

Saksassa kansalaiset äänestävät liittopäivävaaleissa, joita on luonnehdittu maan lähihistorian arvaamattomimmiksi. Vaalit merkitsevät myös valtakauden vaihtumista, sillä niissä haetaan seuraajaa Saksaa 16 vuotta johtaneelle liittokansleri Angela Merkelille.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Suosituimman puolueen kilpa lienee kahden kauppaa, mutta asiantuntijoiden mukaan vaalien tulosta on mahdoton arvuutella etukäteen.

Kiivaimmin liittokanslerin paikasta kilvoittelevat sosiaalidemokraattien (SPD) Olaf Scholz ja Merkelin puolueen kristillisdemokraattien (CDU/CSU) Armin Laschet. Sosiaalidemokraattinen puolue on ollut viimeisissä mielipidemittauksissa niukasti kristillisdemokraattien edellä, mutta puolueiden välinen ero mahtuu virhemarginaalin sisään.

Sunnuntaina uurnille suuntasi paljon epävarmoja äänestäjiä, sillä tiedustelujen mukaan noin 40 prosenttia yli 60 miljoonasta äänioikeutetusta ilmoitti vaalien alla, ettei ollut vielä tehnyt päätöstä siitä, ketä äänestää. Yhtä suuri joukko on jo äänestänyt ennakkoon.

Kotikaupungissaan Aachenissa äänestämässä käynyt Laschet korosti sunnuntain vaalien tärkeyttä ja kehotti ihmisiä äänestämään “Saksan suunnan määrittävissä” vaaleissa. Scholz puolestaan käytti ääntään kotipuolessa Potsdamissa, jossa toivoi kauniin sään olevan hyvä enne sosiaalidemokraateille.

Laschet paljasti epähuomiossa äänensä vaalihuoneistossa

Laschet teki virheen äänestyspaikalla. Hän oli taittanut äänestyslipun niin, että pudottaessaan sen vaaliuurnaan hänen antamansa äänet näkyivät valokuvaajille. Hän antoi molemmat äänensä kristillisdemokraateille. Sosiaalisessa mediassa Laschetin irvailtiin tehneen oman maalin, vaikka vaalilautakunnan johtaja Georg Thiel sanoi Laschetin äänestyslipun olevan yhä pätevä.

Saksalaisen verkkosivuston Deutsche Wellen mukaan Laschetin tapaus rikkoo vaalisalaisuutta. Saksan liittotasavallan vaalilautakunnan verkkosivuilla sanotaan, että “äänestyslippu on taitettava niin, ettei heidän äänensä ole tunnistettavissa”. Siksi paikallisen vaalilautakunnan olisi pitänyt estää Laschetia pudottamasta äänestyslipuketta vaaliuurnaan.

Äänestys päättyy kello 19 Suomen aikaa. Vaalituloksen laskemisen odotetaan kestävän maanantain aamutunneille saakka.

Kristillisdemokraateille heikoin tulos sitten toisen maailmansodan?

Laschetin on arvioitu vievän kristillisdemokraatit heikoimpaan vaalitulokseen sitten toisen maailmansodan. Laschet ajautui vaikeuksiin, kun hänet nähtiin naureskelemassa taustalla liittopresidentin puhuessa Saksan tulva-alueella heinäkuussa.

Matalaa profiilia pitänyt liittokansleri Merkel astui vaalikentille viime viikolla Laschetin avuksi, kun Scholz oli vahvalla esiintymisellä vaaliväittelyissä paisuttanut suosiotaan. Scholz on onnistunut profiloitumaan vahvasti Merkelin politiikan jatkuvuutta edustavaksi ehdokkaaksi.

Vaikka vihreiden kansleriehdokkaan Annalena Baerbockin näkymät liittokansleriksi näyttävät heikoilta, on puolue mielipidemittausten mukaan saamassa merkittävän kannatuksen ja on näin ollen vahva kandidaatti tulevaan hallitukseen.

Allensbach-instituutin perjantaina julkaistussa mittauksessa sosiaalidemokraattien ennakoidaan saavan 26 prosenttia äänistä ja kristillisdemokraateille povataan 25 prosentin kannatusta. Vihreät ovat keräämässä äänistä 16 prosenttia ja liberaalipuolue FDP reilut 10 prosenttia.

Mielipidemittausten mukaan vaaleissa yksikään puolue ei olisi saamassa kylliksi kannatusta lähteäkseen yksin hallitusvastuuseen, ja hallituksen muodostamisesta on povattu etukäteen pitkää prosessia. Vuonna 2017 liittopäivävaalit pidettiin niin ikään syyskuussa, mutta vasta helmikuussa kristillisdemokraatit saivat hallituksen aikaan sosiaalidemokraattien kanssa.

Parlamentin uskotaan paisuvan

Äänestyskopissa äänestäjät tekevät kaksi valintaa. Äänestyslipukkeessa ensimmäinen ääni annetaan äänestäjän vaalipiiriä edustavalle ehdokkaalle, toinen ääni annetaan poliittiselle puolueelle.

Ensimmäisellä valinnalla pyritään varmistamaan jokaisen lähes 300 vaalipiirin edustus Saksan liittopäivillä. Puolueen saamat äänet puolestaan määrittävät paikkamäärän. Eniten puolueääniä saanut puolue saa suurimman edustuksen liittopäivillä.

Saksan parlamentin koko vaihtelee, koska äänestäjät voivat jakaa äänensä eli voivat äänestää yhtä puoluetta ja antaa suoran ehdokasäänensä toisen puolueen ehdokkaalle. Jos puolue saa suorilla ehdokasäänillä enemmän paikkoja kuin mihin se olisi oikeutettu puolueäänten valossa, saa se pitää “ylimääräiset” paikkansa.

Esimerkiksi vuoden 2017 äänestyksessä liittopäiville valittiin 709 edustajaa, kun liittopäivien pienin mahdollinen paikkamäärä on 598. Tänä vuonna on ennakoitu, että paikkamäärä voi kasvaa entisestään.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE