Antiikin aikoina taloutta hallitsi etuoikeutun yläluokan määräysvalta. Useimmiten se toimi yksivaltiaana toimivan hallitsijan rinnalla ja uskottuna. Tavallinen kansa eli pakkotyön ja jopa orjuuden oloissa. Tuotannon tarkoitus oli lähinna tuottaa mukavuutta ja hyvinvointia vallassa olijoille.

Kapitalismille sitä vastoin on tyypillistä voiton tavoittelu ja pääoman kasvattaminen ja sillä jälleen lisävoiton hankinta. Kauppiaiden toiminta keskiajalla oli varhaisempi ilmentymä kauppakapitalismista. Tästä kehittyi Hansakauppa Itämeren alueella. Nämä kauppiaat hallitsivat raatimiehinä Hansa-kaupungien raateja. Poliittinen ja taloudellinen valta yhtyivät näissä henkilöissä.

Myös pankit ja finanssikapitalismi syntyivät jo keskiajalla. Investointien edellytys on rahoitus. Sen turvaamiseksi luotiin tällöin monia mahdollisuuksia. Vaikka kristinusko olikin kriitinen koron perimiseen kristityiltä, korkoa saattoi periä muut. Tästä johtui juulataisten rahanlainaajien kukoistus menneinä vuosisatoina. Pankit ja yksityiset rikkaat myönsivät luottoja suurmaaanomistajille, kaupungeille, pikkuruhtinaille ja jopa keisarille. Esimerkiksi saksalainen Fugger rahoitti jopa Kaarle V:n valtaanpääsyn ja sotatoimia. Verotuksen kehittymättömyydestä johtuen hallitsijat olivat riippuvaisia pankeista ja muista finassiruhtinaista.

Kauppakapitalismi kukoisti Englannin ja Alankomaiden Itä-Intian kauppakomppanioiden toiminnassa. Ne tarvitsivat valtion suojelusta ja väkivaltakoineiston apua turvatakseen valtansa leviämisen ja vakiintumisen.

Valtio ja kapitalismi ovat kietoutuneet toisiinsa jo kapitalismin alkumetreillä. Sota ja kaupankäynti ovat aina kuuluneet yhteen. Löytöretket on kaunisteltu nimi raaoille valloitus- ja ryöstösodille. Näissä yhdistyi kunnianhimoiset vallanhalitijat, laskelmoivat rahoittajat ja itse hankkeiden toteuttajat, häikäilemättömät seikkailijat.

Mallia toteutettiin niin Amerikoissa ja Aasiassa. Kauppaa harjoitettiin mausteilla, arvometalleila, raaka-aineilla, ruualla, kankailla ja jopa orjilla. Orjia ryöstettiin Afrikasta 11-12 miljoonaa myytäviksi huutokaupoissa Brasiliassa, Caribian saarilla ja Etelä-Carolinassa. Valtavia kauppapääomia kerättiin tällä toiminnalla.

Euroopan sisällä kapitalismi eteni maatalouteen ja tuotantoon. Englanissa aateliset valtasivat kaiken yhteismaan ja häätivät näitä viljelleet talonpojat kaupungien joutoväeksi. Samalla alkoi maatalouden kehittäminen voiton motiivin ohjaamana. Entinen maatalous oli ollut viljelijänsä selvitymisen turvaamista. Tuoteita alettiin tuottamaan Itä-Europassakin entistä enemmän myyntiin ja ulkomaille. Täällä rahoittajat ja suuromistajat toimivat yhdessä.

Teollinen kapitalismi syntyi 1700-luvun lopulla

Kapitalismin vakiintuessa synnytettiin yritys, institutionaalinen toiminnan perusyksikkö. Se oli usean omistajan eli sijoittajan yhteinen hanke. Ensimmäinen huomattava oli Alankomaiden yhdistynyt Itä-Intian kauppakomppania. Sen yhteyteen syntyi jonkinlaista vakuutustoimintaa suojamaan laivojen riskiä tulla ryöstetyksi tai joutua haaksirikkoon. Näiden varhaisten kauppatoimien voitot olivat suuria.

Vaurautta levisi ennen kaikkea Hollannin ja Englannin suuriin kaupungeihin. Pankkitoiminta kehittyi valuuttojen vaihtoon, varojen siirtoon. Siirtomaakauppaan suuntautuvien yhtiöiden osakkeiden vaihtoa varten kehittyi pörssi. Monarkit ja hallitsijat käyttivät kehittyvää finanssikapitalismia hyväkseen rahoittaakseen sotia, rakentaakseen valtiokoneistoa, rahoittaakseen edustustarpeita ja vakinnuttaakseen mahtiaan.

Varsinainen teollinen kapitalismi syntyi 1700-luvun lopulta alkaen Englannissa. Samalla se oli massatuotannon alku, kuin myös teollisuustyöväestön synty. Ensimmäisiä pääomia lainattiin rikkaalta suvulta ja ystäviltä. Pankkitoiminta ryhtyi tukemaan investointeja myöhemmin.

Kapitalismi tähtäsi voiton maksimoinnin kautta kasaamaan pääomaa. Yrittäjät ja kapitalistit eivät pyrkineet niinkään luomaan itselleen elämän mukavuuksia kuin panemaan rahan tuottamaan lisäarvoa. Tätä lisäarvoa taas käytettiin uuden tuotantopääoman synnyttämiseen loputtomasti aina meidän päiviin asti.

Kapitalismin alkuvaiheelle oli ominaista tasasuurten tuotantoyksiköiden armoton ja keinoja kaihtamaton kilpailu. Puhutaan rosvokapitalisteista. Kapitalismin vakiintuessa isot yrityksen ostivat pieniä pois markkinoilta, liittivät niitä itseensä, sopivat kilpailun rajoittamisesta ja pyrkimät saamaan määräävän markkina-aseman. Tänä päivän ollaan tilanteessa, jossa useimmilla aloilla on monopoli tai oligopoli. Kilpailuviranomaiset ovat vain harvoissa tapauksissa puuttuneet yrityskauppoihin kilpailun turvatakseen. USA:ssa näin tapahtui viimevuosisadan alussa. Sama laki on edelleen voimassa, mutta sitä ei käytetä.

Kapitalismi ja valtiot liittoutuneet

Kapitalismi on jo varhaisen finassikapitalismin aikoihin liittoutunut valtion kanssa tiiviisti. Valtiota on tarvittu kapitalismin varmistamiseksi, laillisten olojen turvaamiseen ja sopimusten voiman varmistamiseen, nousevan työväestön toiminnan tukahduttamiseen ja vaatimusten hillitsemiseksi tai valtion sotilaallisella tuella sen kaupallisten etujen turvaksi. Kehittynyt kapitalismi on tarvinnut sitä olemassaolonsa oikeuttamiseen, jotta sen itse aiheuttamat kriisit eivät kaada koko yhteiskuntaa.

Suhdannekriisejä täytyy hoitaa vastasyklisellä talouspolitiikalla, lamoja loiventaa automaattisilla vakauttajilla, kuten työttömyysturvalla ja finanssikriisejä pankkien pääomituksella jne. Demokratian lähtökohdat ovat yhteiskunnallisten eriarvoisuuksien synnyttämässä vaatimusliikkeessä vallan tasaamiseksi ja kaikkein ihmisten oikeuksien turvaamiseksi.

Kapitalismin synnyttämät valtaerot, ovat olleet osaltaan lisäämässä vaatimuksia poliittisen demokratian luomiseksi ja lisäämiseksi. Tänä päivänä pääoman omistajat ja elinkeinojärjestöt pystyvät lobbaamaan hallituksia ja muuttamaan olennaisesti vaalitulosten ennakoimia hallitusohjelmia. Valtion ja pääoman suhde on saanut uuden lisätekijän, kansalaisyhteiskunnan poliittisen voimakentän. Tämän voimakentän jännite-erot vaihtelevat monesta eri syystä.