Haamuverkot ovat kalastajien menettämiä pyydyksiä, jotka jatkavat pyyntiään vesistöissä. Karanneet verkot ovat osa merten muoviroskaongelmaa, ja niihin menehtyy kaloja, merilintuja ja hylkeitä.

Merten muovitilanne koskettaa suoraan myös ihmisiä, muistuttaa ryhmäpäällikkö Mika Raateoja Sykestä. Ohuesta nailonista tehtävät verkot murenevat mikromuoviksi, joka päätyy eläinten ravintoon.

– Verkkomateriaali on valmiiksi kohtuullisen pienistä säikeistä tehty. Kun se lähtee haurastumaan, se murenee tavallista helpommin mikromuoviksi.

Hanke ei toistaiseksi kata sisävesiä, mutta niissä liikkuvien haamuverkkojen määrä on Raateojan mukaan tarkoitus selvittää myöhemmin. Hän uskoo, että virkistyskalastus voi nykyisin olla suurempi haamuverkkojen lähde kuin ammattikalastus.

– Ammattikalastajilla on nykyään hyvät mahdollisuudet saada menetetyt verkot takaisin ja taloudelliset intressit tehdä niin.

Mika Raateojan mukaan kunnat ovat avainasemassa siinä, että verkot saataisiin kierrätyksen piiriin. Ne voisivat hänen mukaansa järjestää kierrätyspäiviä, johon kuntalaiset voisivat tuoda tarpeettomat verkkonsa. Mallia toimintaan voi saada Porin kaupungilta, joka tällä hetkellä kerää käyttämättömiä verkkoja Reposaaren kalasatamassa.

Mökkiläisiä ja muita virkistyskalastajia Raateoja kehottaa panostamaan menetettyjen verkkojen takaisin saamiseen sekä pitämään huolta verkoistaan.

– Varmasti kukaan ei jätä verkkojaan tahallaan veteen, mutta esimerkiksi jäidenlähtöaikana kannattaa harkita, mihin verkot laittaa.

STT–ILKKA HEMMILÄ