Päätoimittajalta
18.11.2016 19:00 ・ Päivitetty: 14.8.2018 10:59
Kardemumman yössä eli kuinka Sipilä sotki herttaisen lastenlaulun ja lokapolitiikan
Yksi lapsuuteni suosikkilauluista oli Kardemumman yössä -rosvolaulu. Laulun päähenkilöt Kasper, Jesper ja Joonatan asuvat Kardemumma nimisessä kaupungissa ja ovat ammatiltaan rosvoja. Varsinaisiksi ryöväreiksi heitä ei voi kutsua, sillä he varastavat vain tarpeeseen. Elina Salon sanoittamassa herkullisessa ja kieltä kutittavassa laulussa rosvot tyytyvät vain ”piukkaakin hiukkaakin niukempaan” saaliiseen: silavaa leijonalle, piparkakkua Joonatanille ja muutama kaljapullo. Lopulta aika harmittomalta kuulostavaa menoa.
Pääministeri Juha Sipilä ei ilmeisesti ole lapsilleen laulanut kyseistä laulua, sillä hän onnistui nettikolumnissaan viime perjantaina sotkemaan herttaisen lastenlaulun ja lokapolitiikan samaan lauseeseen. Närkästyksen taustalla oli SDP:n vaihtoehtobudjetin väliotsikko, jossa SOS-hallituksen päämiehiä kutsuttiin kolmeksi iloiseksi rosvoksi. Maukas retorinen heitto minun mielestäni! Sipilän huumorintaju ei vain tähän taipunut.
Oireellista on se, ettei pääministeri kommentoinut otsikon alla olevaa tekstiä lainkaan.
Voi toki olla, että Sipilä ei hermostunutkaan väliotsikosta, vaan sen sisältämästä painavasta asiasta. Oireellista on se, ettei pääministeri kommentoinut otsikon alla olevaa tekstiä lainkaan. Liekö osunut johonkin syvälle sieluun.
Tekstiosassa muistutetaan siitä, että hallitus sai omalta Talouden arviointineuvostoltaan moitteet siitä, että se ei lainkaan käytä verotuksen työkaluja talouden tasapainottamisessa. Hyvinvointivaltion rahoitus on kriisissä veronalennusten vuoksi ja velanotto vain kiihtyy. Tämän lisäksi hallitus palkitsee omia kavereitaan kolmella joululahjalla. Kuusen alta löytyy metsälahjavähennys, perintö- ja lahjaveron alennus sekä yrittäjävähennys.
SDP:n vaihtoehtobudjetista käy hyvin ilmi, että Suomi on luisumassa kovaa vauhtia hyvin eriarvoiseen suuntaan. Tuloerojen kasvu huolestuttaa jo 70 prosenttia suomalaisista. Siitä huolimatta nykyhallitus riistää pienituloisilta, lapsiperheiltä, eläkeläisiltä ja erityisryhmiltä viimeisetkin ostovoiman rippeet. Hyvätuloisille Sipilä ehdottaa vain vapaaehtoisia lahjoituksia. Tästä on jo hyvin lyhyt matka amerikkalaistyyliseen hyväntekeväisyysyhteiskuntaan.
Kardemumman satumaailmasta on valitettavan pitkä matka Suomen yöhön.
Juha Sipilän verkkokolumni osoittaa, miten kaukana pääministerin sanat ja teot ovat toisistaan. Hän maalailee kauniisti ”yhteen hiileen” puhaltamisesta, vaikka tavallisen kansan keuhkot ovat riekaleina. Hän kertoo aina uskoneensa asioista sopimiseen ja yhteistyöhön, vaikka kiky-neuvotteluja vauhdittaakseen tarjolla oli uhkailua, sanelua ja ylikireitä aikatauluja. Sipilän käsitys yhteistyöstä lienee se, että jos ei mennä hänen tahtonsa mukaan, yhteistyölle ei ole edellytyksiä.
Nykyhallituksen tärkein tehtävä on Suomen työllisyysasteen nosto 72 prosenttiin. Tavoitteesta ollaan vielä yli kolmen prosentin päässä. Hallitus uskoo toimissaan yksityisten työnantajien sosiaaliturvamaksun alentamiseen sekä työeläkemaksujen painotuksen siirtämiseen palkansaajien laskuun. Vuoteen 2020 mennessä nettopalkat alenevat yli kaksi prosenttiyksikköä ja tulonsiirtoa palkansaajilta yrityksille syntyy 1,1 miljardia euroa. Kovat ovat keinot. Silti työvoimakustannusten alentaminen ei takaa työttömyyden laskua. Suomi ei koskaan pärjää kansainvälisessä hintakilpailussa. Meidän valttimme on osaaminen ja laatu.
Kardemumman satumaailmasta on valitettavan pitkä matka Suomen yöhön. Metrotunneleissa ja ostareiden aukioilla ei pyöri kovinkaan iloisia rosvoja. Kansankunnan raju jakaantuminen näkyy epätoivona monien kasvoilta. SDP:n vaihtoehto on pitää kaikki mukana. Niin, ettei suurin osa kansasta elä vain piukkaakin hiukkaakin niukemmilla tuloilla.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.