Suomen perusta on uskottava sotilaallinen maanpuolustus. Nato-jäsenyys tulee arvioida omien kansallisten turvallisuus- ja puolustuspoliittisten etujemme pohjalta. Vakavan eurooppalaisen sodan ja jännitteen kasvaessa on tärkeintä varmistaa Suomen vakautta. Viime aikoina on nähty, miten lööppimaakarien syöttämä pikaruoka on luonut pinnallista historiankuvaa. Kansallinen tietous sisällissodasta, lapualaisuudesta ja Suur-Suomen aatteesta aina kommunismin vaaran vuosiin on huonosti läpikäyty.

Suomi ei ole Ukraina. Venäjän raakaa hyökkäystä käytetään Suomen Nato-jäsenyyden vauhditukseen. Dosentti Mikko Majander toteaa tosiasian:” Vaikka monille luonnollinen paikka olisi Natossa, on sinne nyky-Venäjän vierestä vaikea päästä lisäämättä turvallisuusriskejä”. Hän esittää selkeän kysymyksen ”Kumpi painaa enemmän: vaara sotkeutumisesta konflikteihin, joista Suomi muuten voisi pysyä erossa, vai turva siitä, että hädän hetkellä olisi mahtava sotilasliitto. Suomen sija Euroopan unionin rintamassa on selvä, mutta millaiseen koetukseen EU:n, Naton ja USA:n keskinäinen solidaarisuus joutuu, on paljolti Venäjän käsissä.” Pietarin- Muurmanskin- akseli on Venäjälle pysyvästi erittäin tärkeä. Turvallisuutta palvelee, ettei aluettamme koeta uhkana. Liian tiivis Nato-riippuvuus aiheuttaa myös itsenäisen toimintavaran menettämistä.

Mannerheimin linja oli koota pohjoismaita yhteiseen puolustusliittoon. Sama tavoite tukee Pohjois-Euroopan turvallisuustilanteen vakautta myös tänään. Ulkopolitiikan asiantuntijat varoittavat yksinkertaistamasta monimutkaista tilannetta. Suomalaisten Nato-puheenvuoroissa vaihtoehdot supistetaan kahteen.

Suvereeniin Suomeen kohdistuu peittelemätöntä vaikuttamista Viron hakiessa Suomen sitomista heidän puolustukseensa. Naton kannan tuo rehellisesti esille saksalainen Christopf Heusgen: ”Teillä on yleinen asevelvollisuus ja ehkä yksi Euroopan parhaiten koulutetuista asevoimista. Teidän saaminen Natoon olisi meille valtava etu.” Nyt avoimesti puhutaan Suomen vastuista Viron ilmapuolustuksessa. Hävittäjähankinnan mitoitus alkaa selittyä. Onko rahoituksestakin sovittu?

Presidentti ja valtiojohto ajautui pakkorakoon, jossa eduskunnan ja kansanvallan asemasta tehdään ”koreografiaa”. Suomen selviytymisessä on ratkaisevaa ollut yhteinen sitoutuminen ja myös henkisen ja sosiaalisen turvallisuuden vahvistaminen. Kokoomus ajaa miljardeja aseisiin, mutta vaatii sosiaaliturvan ja toimentulotuen leikkauksia. Kriisinsietokykyyn kuuluu toimiva sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä sekä siihen liittyvät palvelurakenteet.

Kansanvallan ja yhteisen kestävyyden kannalta kansanäänestystä ei voi korvata gallupeilla. Viimeisessä Mtv:n gallupissa kohteena oli 18-64-vuotiaat. Ratkaisu ei koske meitä sotaveteraanien lapsia ja 1.5 milj. suomalaista. Tulevaisuuden uskoa antaa se, että tästä rummutuksesta huolimatta 18-24-vuotiaista ”vain” puolet kannatti Natoa.

Maantieteellisesti alueellamme ei ole ollut varaa hyväuskoisuuteen eikä myöskään hermoiluun. Suomen Rauhanliiton Kari Välimäki toteaa, että liittoutuman tarjotessa Suomelle turvatakuut on ymmärrettävä, että me tarjoamme turvatakuut muille liittoon kuuluville maille: Yhdysvallat, Kanada, Iso-Britannia, Ranska, Saksa, Espanja,Portugali, Alankomaat, Belgia, Lugemburg, Tanska, Norja, Kreikka, Turkki, Tsekki, Unkari, Bulgaria, Latvia, Liettua, Romania, Slovakia, Slovenia, Viro, Albania, Kroatia, Montenegro ja Pohjois-Makedonia.

Näistä maista emme voi valita parhaita! Ruotsin ulkoasianvaliokunnan pj. Forslundia kannattaa kuunnella. Nato ei ole mikään erillinen organisaatio, joka rientää apuun jostain. Puolustuksesta tinkineiden jäsenmaiden ne porukat on jostain haalittava.

Rajamäen kirjoitus on julkaistu eilen myös Warkauden Lehdessä.