Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Politiikka

17.9.2021 09:44 ・ Päivitetty: 17.9.2021 10:38

Karkit ja sipsit pois kauppojen kassoilta? – kansanedustaja haastaa kauppaketjut miettimään toimia

LEHTIKUVA

Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen viestintätoimisto Ahjo Communicationsin kanssa toteuttaman Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille ja nuorille (EPELI) -tutkimushankkeen alustavat tulokset kertovat kansanedustaja Marko Asellin (sd.) mukaan pikaisesta tarpeesta tiukentaa lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa elintarvikemarkkinointia.

Johannes Ijäs

Demokraatti

– Liikunnan lisäksi myös ravinnolla on keskeinen merkitys lasten ja nuorten kehittymisessä ja terveydessä. Hanke osoittaa selkeästi, että Suomessa on tarvetta tarkistaa markkinoinnin pelisääntöjä, jotta saamme ruokailutottumuksia muutettua, Asell vaati eilisessä tiedotteessaan.

Hän totesi samalla, että huolestuttavaa on myös se, että perheiden alempi koulutusaste ja pienemmät tulot ovat yhteydessä suurempaan epäterveellisten elintarvikkeiden osuuteen kaikista kotitalouden ruokaostoista.

– Hallitus on kertonut aloittavansa terveysperusteisen verotuksen selvittämisen. Mielestäni tarkasteluun pitäisi ottaa paitsi verotus ja markkinointi myös se, miten esimerkiksi makeiset ja sipsit on aseteltu esille myymälöissä, jotta saataisiin aikaiseksi kokonaisvaltainen muutos haitallisten elintarvikkeiden vähentämiseksi kansalaisten ruokailutottumuksista, Asell sanoi tiedotteessaan.

Asell tarkentaa Demokraatille, että hän tarkoittaa myymälöiden asettelulla vaikkapa sitä, että makeisia tuodaan tätä nykyä aivan kassojen viereen ja kassoille kulku ohjataan usein makeishyllyjen läpi.

Hän näkee käytännössä, että kassoilla tyrkytetään makeisia.

– Miksei voisi olla niin, että ei olisi esimerkiksi epäterveellisiä karkkeja tai suklaita houkuttimina. Lapset oppivat siinä pyytämään niitä vanhemmilta ja niitä on helppo napata.

Asell kyselee, miksei kassoille voisi tuoda ravintorikkaita ja terveellisiä tuotteita houkuttelevasti asetellen. Yhtenä hyvänä esimerkkinä hän nostaa esiin ksylitolipurukumit, joita jo kassojen lähellä onkin.

– Miksei siinä voisi olla jollain tapaa hedelmät tai jotain muuta? Toki meillä on nyt totuttu, että konsepti on kaupassa tietynlainen, että vihannekset ja muut ovat aikaisemmin kauppaan tultaessa esillä. Jos niitä ei ole järkevää kassoille tuoda, siinä ei kuitenkaan tarvitsisi olla epäterveellisiä vaihtoehtoja niin paljon. 

Kaupan karkkihyllyn taasen voisi Asellin pohdinnassa ehkä sijoittaa kaupassa vähän syrjemmälle kassojen lähettyviltä.

”Lapset oppivat siinä pyytämään niitä vanhemmilta ja niitä on helppo napata.”

Asell korostaa, ettei hän ole kaupan ammattilainen. Hän kuitenkin haastaa kauppoja ja kauppaketjuja pohtimaan asiaa. Kauppojen tuotesijoittelussa pohditaan luonnollisesti tulosta. Asell kuitenkin kysyy, voisiko tuotesijoittelun vastuullisuus olla tässäkin kysymyksessä vetovoimatekijä kauppiaille.

– Se voi olla myös vetovoimatekijä ja houkutella kauppaan asiakkaita lisää eikä välttämättä pois. Voisi olla tärkeää, että kaupat tai kauppaketjut miettisivät signaalia… Jos jokin kauppaketju esimerkiksi tällaiseen tarttuisi, kyllähän sekin siitä varmaan saisi tietynlaista näkyvyyttä ottaessaan vastuuta asiakkaiden hyvinvoinnin näkökulmasta.

Asell vertaa tilannetta siihen, että kunnissakin mietitään, miten sinne saadaan enemmän houkuttavampia lähiliikuntapaikkoja.

Painin olympiahopeamitalisti, kansanedustaja Asell painottaa itse kolmea tärkeää asiaa puhuessaan terveydestä niin aikuisille kuin lapsille. Nämä ovat lepo, liikunta ja ravinto. Esimerkiksi liika mobiililaitteiden käyttö tai tietokonepelit voivat olla levosta pois.

– Jos kolme asiaa rempallaan, ei liikuta riittävästi, ei levätä ja syödään roskaa, se on omiaan viemään hyvinvointia väärään suuntaan.

EPELI-hankkeen mukaan Suomessa tulisi ottaa käyttöön ravitsemusprofilointiin perustuva järjestelmä, joka kertoisi elintarvikkeen ravitsemuksellisesta laadusta riittävän monipuolisesti, ei ainoastaan indikoiden epäterveellistä vaihtoehtoa ja terveellistä vaihtoehtoa.

Asellin mukaan toimiva ravitsemusprofilointi helpottaisi markkinoinnin sääntelyn lisäksi muun muassa haittaverotusta koskevien poliittisten päätösten tekemistä. Lisäksi sen avulla voitaisiin monipuolisemmin ohjata kuluttajia tekemään terveellisempiä valintoja.

EPELI-hankkeen mukaan markkinoinnin sääntely parantaa lähtökohtaisesti aina lasten ja nuorten hyvinvointia. Se edistää lapsen edun lisäksi pidemmällä tarkastelujaksolla myös koko väestön terveyttä.

EPELI-hankkeessa kartoitettiin lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia sekä ratkaisuja sen aiheuttamiin haittavaikutuksiin. Tutkimuksen mukaan nykyistä tiukempaa ja rajoittavampaa markkinoinnin sääntelyä tarvitaan suojelemaan etenkin 13–17-vuotiaita nuoria.

Tutkimus on osa valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Tutkimusprojektin loppuraportti ilmestyy lokakuussa 2021.

Kansanedustaja Marko Asell (sd.).

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU