Työttömien keskusjärjestössä leikkausesitys ihmetyttää, koska koronaepidemian myötä työttömyys ja lomautukset ovat nousseet merkittävästi.

– Rahoituksen leikkaaminen avustustoimintaa harjoittavilta järjestöiltä on käsittämätöntä politiikkaa. Koronakriisi on kiristänyt monen perheen taloutta äärimmilleen ja aiheuttanut turvattomuutta, pelkoa ja syvää ahdistuneisuutta. Sosiaali- ja terveysjärjestöt osaltaan tarjoavat ennaltaehkäisevää tukea kasvokkain ja verkossa, Työttömien keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski muistuttaa tiedotteessa.

– Lisäksi kansalaisten oma aktiivisuus ja auttamisenhalu on kasvanut, joka kanavoituu myös järjestöjen toiminnan avulla. Valtiovarainministeriön ehdotus leikata apua avuntarvitsijoilta ei mitenkään istu tähän yleiseen kuvaan, hän jatkaa.

Työttömien yhdistysten lähitulevaisuuden työkalupakka on keskusjärjestön kuvailun mukaan ”harvinaisen totaalisesti levällään”.

– Näyttää siltä, että Suomessa yleishyödyllisen yhdistystoiminnan edellytykset halutaan hiljalleen tukahduttaa. Suuntana on, että kaikki on pian pelkkää markkinaehtoista toimintaa ja työttömille jäävät elintilaksi jäljelle vain kadut, Haapakoski sanoo.

Yksityisten sote- ja varhaiskasvatusalan yritysten ja järjestöjen toimintaedellytyksiä edistävän Hyvinvointiala HALI ry:n laskelmien mukaan kaavailtu leikkaus tarkoittaisi joka kolmannen euron katoamista rahoituksesta. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön oma talousarvioehdotus leikkaisi HALIn mukaan järjestöiltä lähes viidenneksen tämän vuoden rahoituksesta.

HALIn toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas muistuttaa Haapakosken tapaan järjestöjen merkityksestä matalan kynnyksen avun tarjoajana. HALI muistuttaa, että tuhannet sosiaali- ja terveysjärjestöt toimivat esimerkiksi kansanterveystyössä, lastensuojelussa, päihde- ja mielenterveystyössä, vanhuspalveluissa ja vammaispalveluissa, kohtaamassa apua ja tukea tarvitsevia ihmisiä.

– Esitetty kolmasosan leikkaus rahoitukseen olisi järisyttävän suuri. Järjestöjen tuottama panos hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja ongelmien ehkäisemiseen on moninkertainen verrattuna työhön panostettaviin varoihin, Rajakangas sanoo tiedotteessa.

HALI vaatii, että valtioneuvosto viipymättä etsii ratkaisut ja päättää niistä viimeistään budjettiriihessä yleishyödyllisten järjestöjen rahoituksen turvaamiseksi.

– Rahoituksen löytäminen on poliittinen päätös. Nyt testataan, onko puolueiden järjestömyönteisyys puhetta vai todellisia tekoja, HALI:n varapuheenjohtaja Riitta Särkelä sanoo.

Särkelän mukaan esimerkiksi arpajaisveron laskeminen on yksi ratkaisumahdollisuus. Toinen konsti on siirtää avustettavan toiminnan piirissä olevia ja sinne perustellusti kuulumattomia kohteita valtion talousarviossa rahoitettavaksi ja aukkoa voidaan Särkelän mukaan rahoittaa myös suoraan valtion budjetista.

– Veikkauksen edunvälittäjiä on tässä asiassa kohdeltava yhdenvertaisesti, Särkelä sanoo.

Rajakankaan mukaan sote-palveluista vastaavia järjestöjä sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä vastaavia tahoja on kannustettava yleishyödyllisten järjestöjen vapaaehtoisen rahoituksen kehittämiseen.

– Kuntien toiminta-avustukset ovat edelleenkin järjestöille tärkeitä. Valmistelu on joka tapauksessa tehtävä tiiviissä yhteistyössä järjestökentän kanssa, hän sanoo.