Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

“Käsittämättömän lyhytnäköistä toimintaa” – kansanedustajat suomivat hallitusta vanhojen metsien unohtamisesta

LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Senaatintori ja Valtioneuvoston linna 20. marraskuuta.

SDP:n kansanedustajat Matias Mäkynen ja Pinja Perholehto ovat jättäneet kirjallisen kysymyksen vanhojen metsien suojelukriteereistä. Kysymyksessä penätään hallitukselta erityisesti tutkimustietoon, ei poliittisiin mielipiteisiin, pohjautuvia kriteereitä.

Demokraatti

Demokraatti

Mäkynen ja Perholehto toteavat tiedotteessaan, että Suomi laatii par’aikaa metsien suojelulle uusia kriteereitä. Taustalla on EU:n biodiversiteettistrategia, joka velvoittaa jäsenmaita suojelemaan kaikki vanhat ja luonnontilaiset metsät. Tutkijat ja asiantuntijat ovat ilmaisseet huolensa siitä, että laaja ja tietoon pohjautuva kartoitustyö ei kelpaa Petteri Orpon (kok.) hallitukselle kriteerien pohjaksi. Kartoitustyön takana ovat Suomen ympäristökeskus (Syke) sekä luonnonvarakeskus (Luke).

– Asiantuntijat ovat nostaneet esiin huolen siitä, että kriteerien valmistelussa tärkein tehtävä on lisäsuojelun välttäminen. Tämä on hallitukselta käsittämättömän lyhytnäköistä toimintaa. Siksi kysymme hallitukselta muun muassa onko kriteerit vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojeluun tehty tieteelliseen työhön pohjaten ilman poliittista ohjausta, Mäkynen sanoo.

SUOMI on sitoutunut luontokadon pysäyttämiseen, mutta hallitus ei näytä tätä viestiä Mäkysen ja Perholehdon mukaan ymmärtäneen. Lähes puolet Suomen noin 400:sta luontotyypistä on uhanalaisia. Se tarkoittaa katoavia niittyjä, ketoja, hakamaita ja metsälaitumia. Suomen luontopaneelin uusimman raportin mukaan jo noin 70 prosenttia Suomen luonnolle merkittävistä rakennepiireistä on menetetty.

– Vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelukriteereissä on kyse paitsi tieteestä, myös vaikuttavalla tavalla luontokadon pysäyttämisestä. Mikäli hallitus nyt tyrii suojelun, ei paluuta vanhaan enää ole, Perholehto toteaa.

– Pääasia ei tietenkään tässä ole kriteerien laadinta, vaan luontokadon pysäyttäminen. Me, mutta myös lukuisat alan asiantuntijat ovat aidosti huolissaan siitä, onko hallitus sitoutunut pysäyttämään luontokadon ja turvaamaan riittävän suojelun Suomessa, Mäkynen lisää.

SUOJELTAVIEN kohteiden määritelmät on saatava valmiiksi jäsenvaltioissa vuoden 2023 loppuun mennessä. Tämän jälkeen on vielä edessä määriteltyjen kohteiden kartoitus, jossa avautuu uusi mahdollisuus poliittiseen ohjaukseen.

– Alueet saadaan nopeammin suojeluun, jos kartoituksessa hyödynnetään jo luonnonmetsätyöryhmän asiantuntijoiden tekemää kartoitustyötä. On järjetöntä jättää käyttämättä jo olemassa olevaa tietoa suojelutyössä, huomauttaa Perholehto.

– Luontopaneelin mukaan EU:n biodiversiteettistrategian mukaista olisi suojella kaikki vanhat metsät, luonnontilaiset metsät sekä kohdentaa suojelua varttuneisiin metsiin. Hallitus kuitenkin uskoo itse tietävänsä asiantuntijoita paremmin, ja aikoo valita luontokadon hidastamisen sijaan paikallaan junnaamisen, Mäkynen ja Perholehto kertovat tiedotteessaan.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE