Ulkomaat
28.9.2020 15:24 ・ Päivitetty: 28.9.2020 15:24
”Käsitykseni mukaan tämä konflikti on hyvin poliittisesti säädelty” – Tutkija ei usko Vuoristo-Karabahin konfliktin eskaloituvan suuremmaksi
Viikonloppuna puhjenneet poikkeuksellisen raskaat taistelut Vuoristo-Karabahin alueella jatkuivat maanantaina. Alueen armenialaislähteiden mukaan yhteenotoissa oli kuollut jo noin 60 taistelijaa.
Azerbaidzhan ei ole toistaiseksi kertonut omista sotilastappioistaan.
Kiistan merkittävimmistä ulkopuolisista vaikuttajista Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan vaati Armeniaa lopettamaan Azerbaidzhanin alueen miehittämisen. Venäjän presidentin Vladimir Putinin tiedottaja Dmitri Peskov tyytyi toteamaan, että tärkeintä on saada vihollisuudet loppumaan eikä miettiä kuka on oikeassa tai väärässä.
Vuoristo-Karabah oli osa Azerbaidzhanin neuvostotasavaltaa. Neuvostoliiton hajottua alueen armenialaisväestö otti sen Armenian tuella haltuunsa sodassa, jossa kuoli arviolta 30 000 ihmistä. Itsenäiseksi julistautunut alue on muodollisesti yhä osa Azerbaidzhania, eikä sen itsenäisyyttä ole tunnustanut edes Armenia.
– Kyllä peruslähtökohta on se, että Azerbaidzhan haluaa takaisin alueita, joita ei ole pystytty neuvotteluilla palauttamaan. Vuoristo-Karabahin armenialaisten intressissä taas on vahvistaa oman itsenäisen valtion tunnusmerkkejä. Monille heistä sota sodittiin ja voitettiin jo 1990-luvulla, sanoo tutkija Johanna Ketola Ulkopoliittisesta instituutista.
Venäjän rooli muuttunut
Tuoreet uutiskuvat alueelta ovat muistuttaneet kunnon sotaa. Ketolan mukaan tilanteen kehittymistä täysimittaiseksi sodaksi hillitsevät kuitenkin monenlaiset pidäkkeet.
Öljyntuottajamaa Azerbaidzhanilla arvioidaan olevan kalustoltaan vahvemmat asevoimat, mutta niiden täysimittaiseen käyttöön vuoristoisella alueella liittyy Ketolan mukaan monia kysymysmerkkejä. Mahdollisia sotatoimia pitäisi myös kyetä kontrolloimaan tarkasti, etteivät ne leviäisi Armenian alueelle. Se voisi merkitä Venäjän johtaman Keskinäisen turvallisuusjärjestön (CSTO) sopimusmekanismien käyttöönottoa.
Jos taas Azerbaidzhania vahvasti tukeva Turkki tulisi tai vedettäisiin mukaan konfliktiin, siitä tulisi sotilasliitto Natoa koskeva asia.
– Käsitykseni mukaan tämä konflikti on hyvin poliittisesti säädelty, enkä ihan usko spekulointeihin, että se lähtisi elämään omaa elämäänsä, Ketola sanoo.
Ikuisuuskonfliktin ikuisuuskysymyksiin kuuluu myös Venäjän rooli. Ketolan mukaan Moskovalla oli aiemmin parempi mahdollisuus kontrolloida Vuoristo-Karabahin konfliktia vaikuttamalla molempiin osapuoliin. Sittemmin taloudellisesti vahva Azerbaidzhan on tehnyt pesäeroa turhauduttuaan Venäjän tukeen Armenialle.
– Mitä enemmän Azerbaidzhan itsenäistyy suhteessa Venäjään, sitä vähemmän Venäjällä on mahdollisuutta vaikuttaa, Ketola sanoo.
Venäjän ja Turkin suhteita syrjäinen Vuoristo-Karabah tuskin romuttaa, jos sitä ei ole tehnyt Syyrian sota, jossa Venäjä ja Turkki tukevat eri osapuolia.
STT–Niilo Simojoki
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.