Puigdemontin mukaan Espanjan hallitus harjoittaa mielipidevainoa, joka ei ole Katalonian tai Espanjan vaan koko EU:n ongelma.

Taustalla on itsenäisyysmielisten katalaanien vaalivoitto Katalonian aluevaaleissa 21. joulukuuta. Espanja oli pari kuukautta aiemmin ottanut entisen itsehallintoalueen suoraan hallintaansa ja syrjäyttänyt Katalonian hallituksen. Puigdemont määrättiin monien muiden aluejohtajien tavoin vangittavaksi Espanjan perustuslain vastaisesta kapinasta. Siitä saakka hän oleskellut ulkomailla.

– Espanjan hallitus on kyennyt kolme kertaa dialogiin terroristiryhmä ETAn kanssa, miksi ei meidän kanssamme, hän kysyy.

– Itsenäisyyden haluaminen ei ole rikos. Kenenkään ei pitäisi olla vankilassa sen takia.

EU-maat ja -instituutiot ovat vaienneet Espanjan toiminnasta, vaikka Espanjan reaktio Katalonian itsenäisyyspyrkimyksiin ei Puigdemontin mielestä ole linjassa EU:n ihmisoikeuspolitiikan kanssa. Hän ei usko valtioiden linjan muuttuvan, vaan vetoaa sen sijaan EU:n kansalaisiin, jollaisia myös itsenäisyyttä tavoittelevat katalaanit ovat.

– En ole täällä vaatimassa tukea Katalonian itsenäisyydelle vaan demokratialle, sananvapaudelle, mielipiteen vapaudelle ja Euroopan ydinarvoille.

– Meillä on poliittinen ongelma, joka pitää ratkaista demokraattisesti. Sitä ei voi ratkaista rikostuomioistuimessa, poliisin tai vankiloiden avulla.

Puigdemont puhuu medialle eduskunnan Pikkuparlamentin kansalaisinfossa, ei päärakennuksen arvokkaassa valtiosalissa, jonne entistä pääministeriä oltiin ensin tuomassa. Syyt paikan muuttumiselle liittyvät protokollaan ja kenties siihenkin, ettei Espanjan lähetystössä ole taatusti ilahduttu Puigdemontin vierailusta. Virallinen Suomi tuskin haluaa diplomaattista konfliktia Espanjan kanssa.

Puigdemontia isännöi keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä ja eduskunnan Katalonia-ystävyysryhmä, joka ei virallisesti ole ystävyysryhmä, koska Katalonia ei ole tunnustettu valtio. Ryhmällä ei ole mitään tekemistä eduskunnan kansainvälisen osaston kanssa toisin kuin virallisilla ystävyysryhmillä.

Oletettavasti samasta syystä Puigdemontin tilaisuus kansalaisinfossa ei ollut myöskään virallisesti tiedotustilaisuus vaan keskustelutilaisuus.

Ryhmän kokoonpano on poliittisesti mielenkiintoinen. Puheenjohtaja Simon Elon (sin.) lisäksi mukana on tietenkin Mikko Kärnä, mutta myös muun muassa vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ja perussuomalaisten Olli Immonen.

Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professoria Teivo Teivaista kokoonpano hymyilyttää.

– Katalonian kysymys on siitä kiinnostava, että se kerää myös Suomessa yhteen poliitikkoja ja kiinnostuneita aika eri lähtökohdista, hän muotoilee diplomaattisesti.

Katalonian itsenäisyysliikkeessä on Teivaisen mukaan oikeistosuuntautuneita kuten Puigdemontin itsensä edustama ryhmä. Mukana on myös vasemmistolaisempia tahoja, joista osa harjoittaa anarkistishenkistä valtiokritiikkiä. Väliin jää tasavaltalainen vasemmisto.

– Nyt tuntuu, että oikealla ja vasemmalla olevat siivet ajavat vähän tiukemmin itsenäisyyslinjaa ja keskellä oleva porukka on astetta maltillisempi.

Suomalaista vasemmistoa kiinnostaa Teivaisen mukaan se, onko EU:ssa valtio, jonka toiminta tuomittaisiin, jos se tapahtuisi EU:n ulkopuolella.

– Saako Espanjan vangitsemia, rauhanomaisesti toimineita poliitikkoja kutsua poliittisiksi vangeiksi vai ei? Se on kysymyksenä erillinen Katalonian hallinnollisesta tilanteesta. Ihmisoikeusskenen ihmisillä ei ole välttämättä erityistä kantaa itsenäisyyskysymykseen.

Vaikka Espanjan valtio sanoo, että vangitseminen on Espanjan lakien mukaista, lakeihin vedotaan Teivaisen mukaan myös Venezuelassa ja Kuubassa.

– Lait eivät riitä vastaukseksi. Se, että Euroopan unioni ei nosta tätä kysymystä esille, on osoitus jonkinlaisesta tekopyhyydestä.

Oikeistopopulistien ja vasemmiston epäpyhää allianssia Katalonia-kysymyksessä pidetään Teivaisen mukaan ajoittain kiusallisena myös ryhmissä itsessään.

– Jos mietitään esimerkiksi kielellisten vähemmistöjen oikeuksien puolustamista Suomessa ja Kataloniassa, ja sitten katsotaan miten eri tavoin ihmiset ovat sen suhteen profiloituneet, sekin on aika mielenkiintoista.

Teivainen viittaa esimerkiksi pakkoruotsi-kysymystä esillä pitäviin perussuomalaisiin, jotka ajavat toisaalla Katalonian asiaa. Keskustan Kärnä on puolestaan profiloitunut monien saamelaisten mielestä Suomessa hyvin eri tavoin kuin Kataloniassa, jossa häntä pidetään vähemmistökansojen ystävänä.

– Se on vähän hassua ja aika hyvä osoitus siitä miten Katalonian kysymys synnyttää outoja petikavereita. Mukana on ihmisiä, jotka ovat pakkoruotsia eniten kritisoineet.