”EU:n pöydällä on nyt poikkeuksellisen paljon metsiin liittyvää sääntelyä. Pohjoismaista, koeteltua metsänhoidon mallia haastetaan”, Saarikko totesi puhuessaan Porissa puolueen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa.

Euroopan parlamentti äänestää tänä syksynä siitä, lasketaanko metsäpohjainen bioenergia, kuten oksat, latva ja pienet rangat, jatkossa mukaan uusiutuvan energian tavoitteeseen.

”En voi kuin ihmetellä, että tästä pitää edes äänestää. Kyse on luonnontieteestä ja kestävän metsänhoidon periaatteista. Metsiä harvennetaan, jotta ne kasvavat paremmin. Tukki menee sahalle, kuitupuu jalostukseen ja se mitä ei muutoin hyödynnetä, energiaksi.”

”Toivon, että kaikki suomalaismepit yli puoluerajojen muistavat, miten tärkeä osa bioenergia on suomalaisten kotien lämmitystä, ja tekevät töitä selvän enemmistön saamiseksi.”

Keskustan puheenjohtaja sanoi olevansa ”käsittämättömän hämmentynyt ja harmistunut” siitä, miten metsistä – Suomen tärkeimmästä hyvinvoinnin lähteestä – on tullut suomalaisia syvästi jakava asia.

”Metsät eivät ole joko-tai-asia. Että suojellaanko vaiko hakataanko. Metsien pitäisi yhdistää meitä suomalaisia, ei erottaa. Kavahdan voimia, jotka pakottavat suomalaiset valitsemaan metsäpolitiikassa leirinsä.

KESKUSTA TEKI kesäkuussa Lappeenrannan puoluekokouksessa aloitteen erityistalousalueista, joilla puolueen mielestä taattaisiin osaltaan Suomen menestys ja kasvu.

”Suomen kestävyyttä lisää se, että sen alueiden kaikki voimavarat ovat käytössä. Alueiden pärjäämisestä on tullut myös yhä enemmän turvallisuuspolitiikkaa”, Saarikko totesi.

Tavoite erityistalousalueista on kirjattu myös keskustan vaaliohjelmaan: ”Erityisatalousalueiden avulla vahvistettaisiin elinvoimaa alueilla, joissa on heikommat kehitysnäkymät. Erityistalousalueella olisi mahdollista saada verotuksellisia tai muita huojennuksia, jotta siellä toimivien yritysten edellytykset investointeihin ja työllistämiseen vahvistuisivat. Alueella työskentelevät ja asuvat ihmiset voisivat myös saada erityisiä tukia, huojennuksia ja kannusteita.”

Aloite on käynnistänyt vilkasta keskustelua.

”Se on ollut tarkoituskin, sillä asia on tärkeä ja vakava. Se on yksi isoista tavoitteemme ensi vaalikaudelle. Työstämme uuden ajattelun luomia mahdollisuuksia syksyn aikana eteenpäin, ja haluamme jatkaa sekö syventää keskustelua sen ympärillä. Tähän kutsumme suomalaisia mukaan”, Saarikko patisti.

Kokoomus on parhaillaan koolla omassa kokouksessaan Lappeenrannassa.

”Oiva tilaisuus unohtaa täystyrmäys ja sittenkin kannattaa keskustan esitystä erityistalousalueiksi. Miten on, Petteri Orpo?”

SAARIKKO ARVIOI myös, että Suomella on edessään kahden vaalikauden mittainen talouden vakauttamisen ohjelma.

Hän kertasi koronapandemian ja Venäjän aloittaman Ukrainan sodan epävarmuuden kasvattaneen Suomen velkavuorta ja huomautti, että vastaavia uusia kriisejä ei enää saisi tulla, mikäli talouden vakauttamisen halutaan onnistuvan.

”Tiedostamme, että kriisien vuosina ennenkään menot ja tulot eivät olleet tasapainossa. Keskeinen syy on, että olemme kansakuntana vanhentuneet, hoivaa tarvitsevia on yhä enemmän, työssäkävijöitä vähemmän. Liikaa menoja, liian vähän tuloja. Se ei ole kestävää.”

Saarikko ennakoi, että olosuhteet voivat vielä muuttua paljon ennen ensi huhtikuun eduskuntavaaleja. Hänen mielestään suomalaisten onkin syytä varautua siihen, ettei yhteiskunnallinen tilanne helpotu vaaleja kohti mentäessä.

Keskustan puheenjohtaja totesi myös, että päättäjillä pitää olla kykyä myöntää erehdyksensä ja tunnistaa kohtia, joissa hyvä tavoite ei ole kohdannut todellisuutta.

”Nyt juuri näin on käymässä vanhuspalvelulain henkilöstömitoituksen viimeistelyssä. Siksi voimaantuloa pitää siirtää eteenpäin ensi vuodesta.”