Politiikka
28.4.2019 00:00 ・ Päivitetty: 27.4.2019 18:40
”Käytäntöä ei ole syytä muuttaa” – SDP:n mukaan komissaarin paikka kuuluu hallituksen suurimmalle puolueelle
SDP haluaa kunnioittaa periaatetta, jonka mukaan Suomen ehdokas komissaariksi on suurimman puolueen ehdokas.
– Suomessa käytäntönä on ollut koko Suomen EU-jäsenyyden ajan, lähes 25 vuotta, että tehtävään on valittu hallituksen suurimman puolueen ehdokas. Tätä käytäntöä ei ole syytä muuttaa keväällä 2019, SDP linjaa.
STT kysyi kahdeksalta eduskuntapuolueelta kantaa siihen, onko suurimman puolueen etulyöntiasema itsestäänselvyys. Kilpailevissa leireissä tunnutaan elättelevän vielä toivoa, että näin ei olisi.
Kokoomuksen mukaan ei ole itsestään selvää, että salkku menee eduskuntavaalien suurimmalle puolueelle.
– Komissaarin nimitys kuuluu pääministerille, joka voi nimittää henkilön omasta tai toisesta puolueesta, kokoomuksesta todetaan.
Samoilla linjoilla on keskusta: Suurimmalla puolueella on etusija, mutta lopputulemasta ei ole varmuutta.
– On voitava keskustella myös toisenlaisista ratkaisuista, keskusta vastaa.
Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mielestä komissaarin paikan päätyminen suurimmalle puolueelle ”ei ole itsestään selvää, mutta odotuksenmukaista”.
Kristillisdemokraatit on puolestaan taipuvainen siihen, että komissaari valitaan pääministeripuolueesta.
– Tämä siis siinä tapauksessa, että istuva komissaari (Jyrki Katainen, kok.) ei jatka toista kautta tehtävässään, puoluesihteeri Asmo Maanselkä kirjoittaa.
SDP ei edellytä ehdokkuutta
Julkisuudessa pyöritellään jo komissaarinimiä, mutta puolueilta ei ehdokkaita vielä heru.
SDP:stä kerrotaan, että komissaariehdokas ei välttämättä ole ehdokkaana Euroopan parlamentin vaaleissa. Tämä jättää oven auki kansanedustajan paikkansa vastikään uusineelle Jutta Urpilaiselle (sd.).
– Mutta SDP:n EU-vaalien ehdokaslistalla on hyviä nimiä ehdokkaaksi myös tähän tehtävään, puolueesta muotoillaan.
Euroopan parlamenttiin pyrkivien joukossa ovat muun muassa Miapetra Kumpula-Natri ja Eero Heinäluoma.
Perussuomalaiset ottaisi nimeen kantaa eurovaalien ja hallituksen muodostamisen jälkeen. Kokoomuksen mielestä Suomen taas kannattaisi tarjota henkilöä, joka sopisi parhaiten komission uuden puheenjohtajan tiimiin.
– Komissaarien valitseminen on monimutkainen palapeli. Kun komission puheenjohtaja on nimetty, hän määrittelee jäsenmaiden tekemien esitysten perusteella, millaisen tiimin hän ympärilleen rakentaa, kokoomus muistuttaa.
Vihreät ja vasemmistoliitto kertovat kärkinimensä
Suomi ei ole ainoa maa, jossa Brysseliin lähtijän nimi kerrotaan vasta vaalien jälkeen.
Esimerkiksi Saksassa puolueet kyllä kampanjoivat näkyvästi kärkiehdokkailla, mutta he eivät välttämättä päädy komissaariksi. Tämä kerta voi olla poikkeus, koska kristillisdemokraattien kärkiehdokas Manfred Weber on tarjolla komission puheenjohtajaksi koko EU:n laajuisena kärkiehdokkaana.
Suomessakin vihreät ja vasemmistoliitto erottuvat joukosta. Vasemmistoliitto kertoo, että sen ehdokas komissaariksi olisi puolueen varapuheenjohtaja Hanna Sarkkinen.
Vihreiden kärkinimet ovat todennäköisesti entiset puheenjohtajat ja ministerit Ville Niinistö ja Heidi Hautala, jotka ovat kertoneet olevansa käytössä tehtävään. Nimistä päätetään sunnuntaina puolueen sisällä.
Vihreät vaatii kaikkia puolueita kertomaan komissaariehdokkaansa ennen vaaleja.
– Ei saisi olla niin, että Suomen komissaariehdokas noin vain ilmestyy kabinetista esiin ilman mitään etukäteiskeskustelua, puoluesihteeri Lasse Miettinen arvostelee.
Vihreiden mielestä jäsenmaiden pitäisi ehdottaa sekä nais- että miesehdokasta, jotta 28-henkiseen komissioon saataisiin tasainen sukupuolijakauma.
Ongelma on ilmeinen, sillä nykyisessä komissiossa istuu 19 miestä ja vain 9 naista. Suomenkin komissaarit ovat koko jäsenyyden ajan olleet miehiä.
Muista puolueista keskusta kertoo, että heidän komissaarinsa olisi listalla eniten ääniä saanut henkilö.
Vahva suomalaisnimi saisi puolueet taakseen
Kaikki puolueet vakuuttavat, että ajattelevat Suomen etua ja olisivat valmiita tukemaan kilpailevankin leirin ehdokasta korkeisiin tehtäviin.
Suomalaisnimet Olli Rehn (kesk.) ja Erkki Liikanen (sd.) ovat olleet esillä Euroopan keskuspankin pääjohtajaksi. Paikasta sovitaan EU-maiden kesken todennäköisesti osana isoa vaalien jälkeistä nimityspalettia, ja on vielä arvailua, miten pohjoismainen ehdokas voisi menestyä. Molempien nimet ovat kuitenkin olleet esillä kansainvälisessä mediassa.
Rehn tai Liikanen eivät ole ottaneet kantaa, olisivatko kiinnostuneita tehtävästä.
– Molempiin tehtäviin haetaan pätevää ja sopivaa ehdokasta. Asia tulee olemaan uuden toimintansa aloittavan hallituksen asialistalla. Molempiin tehtäviin tulee myös olemaan tarjolla erinomainen SDP:n ehdokas, kuuluu SDP:n vastaus kysymykseen, olisiko puolue valmis tukemaan kilpailevan puolueen ehdokasta, jos hänellä on mahdollisuuksia korkeaan tehtävään joko EU:ssa tai EKP:ssä.
STT–ANNIINA LUOTONEN
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.