Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

KD:lla kova tavoite vaaleissa: yrittää jopa tuplata edustajamääränsä – ei kynnyskysymyksiä hallitukseen

LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Kristillisdemokraatit tavoittelee jopa nykyisen kansanedustajamääränsä kaksinkertaistamista kevään vaaleissa.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Vaaliohjelmansa perjantaina julkaissut puolue kertoi tavoitteekseen 8-10 kansanedustajaa.

Puolueella on nykyisin viisi kansanedustajaa. Kristillisdemokraatit on viimeksi saanut kymmenen edustajaa vuoden 1999 vaaleissa.

Puolueen puheenjohtaja Sari Essayah (kuvassa) kertoi puolueen tavoittelevan kasvua vaalipiireissä, joissa puolueella on ennalta kansanedustajia, sekä hyvää tulosta piireissä, joissa sillä on vaaliliittoja.

Kristillisdemokraatit on solminut vaaliliiton kolmessa vaalipiirissä: Helsingissä, Oulussa ja Lapissa.

“Mitä jos kansa antaisi ensin sen mandaatin?”

Essayah vakuutti pitävänsä kovaa kasvutavoitetta realistisena. Hän huomautti, että vaalitavasta johtuen puolue on aiemmin saanut vajaat neljä prosenttia äänistä, mutta vain runsaat kaksi prosenttia kansanedustajista.

-  Vaalitavan uudistaminen on yksi asioista, joita varmasti olemme hallituspöydässä vaatimassa, jos siellä olemme.

Essayah ei nimennyt suoranaisia kynnyskysymyksiä hallitustyöhön osallistumiselle. Hän kertoi pitävänsä jopa häiritsevänsä keskustelua, jossa eri puolueet ovat etukäteen kertoneet, minkä puolueiden kanssa ne eivät muodostaisi hallitusta.

-  Mitä jos kansa antaisi ensin sen mandaatin ja sen jälkeen lähdetään ihan normaalisti keskustelemaan hallitusohjelmasta?

KRISTILLISDEMOKRAATIT on sitoutunut julkisen talouden kuntoon laittamiseen, Essayah painotti.

Hänen mukaansa puolue sopeuttaisi valtion budjettia vuodessa 0,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (bkt). Hän täsmensi myöhemmin, että tämä tarkoittaisi noin miljardia euroa vuodessa.

-  Voimakkaan velkaantumisen voisi vielä jotenkin ymmärtää, jos Suomi olisi saatu tällä rahalla huippukuntoon, mutta valitettavasti koulutustasomme heikkenee, sote-sektori on vakavasti aliresursoitu ja liikenneinfran korjausvelka kasvaa.

Hänen mukaansa talouden tasapainottaminen vaatii kolmea keinoa: menojen pienentämistä, tulojen kasvattamista sekä työllisyyden ja talouskasvun kiihdyttämistä rakenteellisin uudistuksin.

MENOHUOLISTA huolimatta kristillisdemokraattien vaaliohjelmasta löytyy myös uusia menokohteita.

Puolue haluaa lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta, laittaa kuntoon koulutuksen perusrahoituksen ja vahvistaa toisen asteen koulutuksen rahoitusta sekä määrätietoisesti kuroa teiden miljardin euron korjausvelkaa umpeen.

Lisäksi puolue haluaa taata, että puolustusmenot ylittävät kaksi prosenttia sekä tutkimus- ja kehitysmenot neljä prosenttia bkt:sta. Vastasyntyneistä puolue haluaisi maksaa tuhannen euron vauvarahaa ensihankintoihin sekä korottaa lapsilisiä.

Säästölistojen osalta Essayah viittasi puolueen vaihtoehtobudjettiin, jossa esillä olivat esimerkiksi yleisen asumistuen uudistus, ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus ja julkisen hallinnon tehostaminen.

Uutista päivitetty klo 12.14.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE