Saarikko kommentoi ehdotusta keskiviikkona esitellessään medialle kansallisen lapsistrategian valmistelua yhdessä opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) kanssa.

Saarikon mukaan syntyvyyden lasku on sen mittakaavan asia, että sen täytyy nousta poliittiselta arvoltaan ja muutoin yhteiskunnallisena tavoitteena asiaksi, joka ei voi jäädä keneltäkään huomaamatta.

– Olen tullut vakuuttuneeksi, että tässä eivät sataset ja tonnit oikein ole vastaus. Tämä muuttunut tilanne on niin isosti muuttunut, yhdistettynä siihen väestön elinkaaren toisen pään kuvaan Suomessa, että ihan pikkuviilaukset eivät riitä. Korjaavien toimenpiteiden volyymin pitää olla moninkertainen, ja nyt en puhu välttämättä euromäärinä moninkertaisesta, Saarikko sanoi.

Viime viikolla puoluejohtajien vaalipaneelissa keskustan puheenjohtaja ja pääministeri Juha Sipilä sanoi pitävänsä ehdotusta “ihan harkinnan arvoisena”.

– Itse asiassa suomalainen nainen vastaa poikkeuksellisen voimakkaasti panoksestaan työelämässä, ja silti yhä hoivavastuun ja kotihoidon osalta vastuu on sukupuolittunutta naisille. Tukeeko yhteiskunta tarpeeksi erityisesti naisten mahdollisuutta saada apua tämän kokonaisuuden pyörittämiseen, Saarikko pohti.

Korjattavaa on silti myös asenteissa, ja osana niiden tarkistamista ministerit ovat käynnistämässä selvityksen siitä, miten julkisen sektorin työntekijät kokevat työn ja perheen yhdistämisen sujuvan omilla työpaikoillaan.

– On luontevaa ja välttämätöntä, että julkinen sektori näyttää esimerkkiä ja huolehtii siitä, että se on lapsiystävällinen ja ymmärtäväinen omille työpaikoilleen, Grahn-Laasonen sanoi.

STT–SUSANNA JÄÄSKELÄINEN