Esimerkiksi oikeusministeriö perui tällä viikolla aiemman päätöksensä siirtää vaalitietojärjestelmä amerikkalaiseen pilvipalveluun. Päätökseen vaikutti maailmanpoliittisen tilanteen muuttuminen.

Kelasta kerrotaan, että Yhdysvaltojen politiikka ja siihen liittyvät huolenaiheet digitaalisesta suvereniteetista on otettu myös Kelassa vakavasti. Silti päätöstä pilvipalveluihin siirtymisestä ei tarvitse laitoksen mukaan perua.

- Turvallisuuden ja toimintavarmuuden eteen on tehty paljon töitä. Kansalaiset voivat olla turvallisin mielin, vaikka uhkakuvista puhutaan paljon. Emme vaaranna asiakkaiden tietoja, vaan ne ovat paremmassa turvassa jatkossa, sanoo Kelan it-johtaja Nina Nissilä STT:lle.

Järjestelmäuudistus maksaa 589 miljoonaa euroa, joka jakaantuu 10 vuodelle.

- Kansalaisten näkökulmasta summa tuntuu varmasti hurjan isolta, mutta esimerkiksi tietoturvasta maksetaan korkeaa hintaa – aivan perustellusti, sillä se on Kelan palveluissa tärkeä asia. Sillä on siis aina hintalappu riippumatta siitä, missä maassa teknologia tehdään, Nissilä sanoo.

Julkisuudessa käytävästä keskustelusta voi Nissilän mukaan saada vääristyneen kuvan, jonka mukaan koko summa menisi yhdysvaltalaiselle yritykselle.

- Tällä hetkellä vastaavan kokonaisuuden kustannuksista Yhdysvaltoihin menee 20 prosenttia, mutta jatkossa vain 8 prosenttia. Voi siis sanoa, että itse asiassa pienennämme riippuvuutta Yhdysvalloista tässä uudistuksessa. Muut maksut menevät eri Euroopan maihin.

UUDISTUSTA valmisteltaessa Kela teki muun muasssa laajan markkinakartoituksen, josta kävi ilmi, että kotimaisia teknologiaratkaisuja ei ole.

- Kaikissa vaihtoehdoissa käytetään yhdysvaltalaista teknologiaa merkittävässä määrin.

Suomeen jää uudistuksen jälkeenkin työntekijöitä ja konesaleja muun muassa Kanta-palveluja varten. Kaiken kaikkiaan sosiaaliturvan toimeenpanon kustannukset Kelassa pyritään kuitenkin pitämään nykyisellä tasolla tai sitä alempana.

SIIRRON pilveen on määrä edetä vaiheittain ensi vuodesta lähtien.

- Etuuksia viedään uusiin järjestelmiin aalloissa, ja jokaisen aallon kohdalla arvioidaan erikseen, voidaanko niitä käsitellä pilvessä vai ei, Nissilä sanoo.

Nissilä sanoo, että erilaisia globaaleja uhkia on aina pyrittävä arvioimaan kokonaisvaltaisesti eikä painottaa vain esimerkiksi Yhdysvaltojen politiikkamuutokseen liittyviä riskejä.

- Digitalisoituneessa yhteiskunnassa on koko joukko muitakin riskejä, joita pitää huomioida.

Nissilä mainitsee esimerkkinä kvanttiteknologian, joka on asiantuntijoiden mukaan seuraava iso haaste tietojärjestelmäratkaisuissa.

Kelan pysymisestä alkuperäisessä suunnitelmassaan kertoi perjantaina myös Uutissuomalainen.

Saila Kiuttu / STT