Kelan väärinkäytösraportin mukaan etuuksia koskevat sosiaaliturvan väärinkäytösepäilyt ovat ylipäänsä pysyneet suhteellisen vähäisinä vuosina 2021-2025.

Vuonna 2025 epäilyjä oli yhteensä 1 017 ja niitä vastaava rahamäärä oli yhteensä noin 7,2 miljoonaa euroa. Ilmi tulleiden epäilyjen osuus kaikista maksetuista etuuksista oli 0,43 promillea.

Viime vuonna eniten väärinkäytösepäilyjä kohdistui perustoimeentulotukeen. Seuraavaksi eniten väärinkäytösepäilyjä oli yleisessä asumistuessa ja työttömyysturvassa.

Havaintoja mahdollisista väärinkäytöksistä tehtiin etuustyössä enemmän kuin väärinkäytösepäilyjen lukumäärä osoittaa.

– Havaintojen määrä kasvoi jonkin verran edellisvuodesta. Toimihenkilöitä on tuettu enemmän väärinkäytösepäilyjen tunnistamisessa ja selvittämisessä ohjeilla sekä koulutuksilla, sanoo lakipalvelupäällikkö Anna-Leena Aalto tiedotteessa.

KELA kertoo myös, että se on ottanut käyttöön uuden teknisen ratkaisun, jonka avulla asiakkaiden toimittamien asiakirjojen mahdollisia väärennöksiä voidaan tunnistaa automaattisesti.

Orpon hallitus on tehnyt lakiesityksen Kelan tietojenvaihtoa koskevan lainsäädännön muuttamiseksi.

Esitysluonnoksessa ehdotetaan, että Kelan olisi jatkossa mahdollista saada etuudenhakijoiden pankki- ja tilitietoja tietoturvallisesti Tullin ylläpitämästä järjestelmästä.

Kelan mukaan lakiesitys vähentäisi mahdollisia etuuksien väärinkäytöstapauksia voimaan tullessaan.