Sarlin kritisoi tapaa, jolla Kelan työntekijöitä on riepoteltu etätyöohjeesta uutisoinnin jälkeen. Asia nousi julkisuuteen viime viikolla, kun Iltalehti uutisoi Kelan pääjohtaja Lasse Lehtosen linjauksista etätyön suhteen. Sosiaalisessa mediassa niin tavalliset kansalaiset kuin jopa kansanedustajat ovat mollanneet kelalaisia, Sarlin huomauttaa.

Hän nostaa esiin kansanedustaja Wille Rydmanin kommentit X:ssä. Rydman kirjoitti, että Lehtosella taitaa olla ”melkoinen urakka saada jotain ryhtiä tuohon laitokseen”.

– Tämän ulostulon perusteella epäilen suuresti, että Rydman olisi perehtynyt Kelan toimintaan ja sen tunnuslukuihin. Vielä enemmän hämmästyin, kun pääjohtajamme Lasse Lehtonen jakoi kyseisen kelalaisia arvostelevan päivityksen viestipalvelu X:ssä. Jos Kelan pääjohtaja ei puolusta kelalaisia, niin kysyn kuka työnantajan edustaja tällöin puolustaa kelalaisia, Kthliiton eli Ammattiliitto Kelan toimihenkilöt ry:n puheenjohtaja Tuija Sarlin ihmettelee blogissaan.

– Haluamme, että neljän lähipäivän vaatimukseen löytyy myös järkeviä poikkeuksia, esimerkiksi pitkien työmatkojen tai terveydellisten perusteiden perusteella. Pisin työmatka kotoa lähitoimistoon on 250 kilometriä.

Kela on hakenut säästöjä muun muassa toimitiloista. Sarlin kertoo, että lokakuun alkuun mennessä 45 toimitilan vuokrasopimus oli irtisanottu ja 22 omistustilaa lakkautettu. Noin 350 kelalaisen toimisto on vaihtunut.

– Jos toimistoja ei olisi lakkautettu, tuskinpa lähityövaatimus olisi ollut monellekaan ongelma. Kun lähitoimistoja lakkautettiin, neuvotteluissa pitkämatkalaisille luvattiin, että yksi lähipäivä kuukaudessa riittää. Tämä on nyt unohdettu.

Sarlin huomauttaa, että säästöjen takia jäljelle jääneet toimistot ovat myös ylibuukattuja. Esimerkiksi Tampereen toimistolla on vajaat 300 työpistettä, mutta toimisto on työpaikka lähes 500 toimihenkilölle.

SARLIN kertoo, että kelalaisista suurin osa tekee itsenäistä asiantuntijatyötä, kuten etuusratkaisutyötä, joka on luonteeltaan hyvin itsenäistä ja sopii etätyöksi.

– Toki lähityötä tehdään työn luonteen ja vaatimusten mukaisesti, esimerkiksi toimistojen palveluneuvojat ovat aina lähityössä. Oleellista on, mikä on lisähyöty lähipäivistä.

Sarlin kertoo, että elokuussa pääjohtaja antoi toimeksiannon etätyöohjeen päivittämisestä ja asiaa alettiin valmistella työryhmässä, jossa oli esihenkilöiden ja henkilöstön edustajia. Työryhmä esitti, että kuukaudessa olisi neljä lähityöpäivää, mutta esimerkiksi pitkien työmatkojen kohdalla lähityöpäivien vaatimusta voitaisiin vähentää.

– Tämän jälkeen pääjohtaja kuitenkin linjasi asian, että kuukaudessa on vähintään neljä lähipäivää ja työmatkan pituus tai työn ja muun elämän yhteensovittamiseen liittyvät tilapäiset seikat eivät muodosta poikkeuksellista estettä vaaditulle lähityön tekemiselle, Sarlin kertoo.

Päätöksessä todettiin myös, että muista poikkeuksista voi päättää henkilöstöjohtaja. Sarlin moittii päätöstä, joka vie poikkeuksista linjaamisen kauemmas toimihenkilöstä monen esihenkilötason taakse. Hän muistuttaa, että lähiesihenkilö tuntee toimihenkilön tilanteen ja työn parhaiten.

Sarin muistuttaa myös, että etenkin it-palveluissa rekrytointien yhteydessä on annettu lupauksen laajasta monipaikkaisesta työskentelystä ja laajasta etätyöstä esihenkilön kanssa sopien.

– Myös talon muissa rekrytoinneissa on käytetty valttina laajaa etätyömahdollisuutta, vaarana on, että vahvoja osaajia lähtee talosta.

SARLIN oikoo myös kommentteja Kelan työtahdista ja etätyössä lusmuilusta.

– Se, joka väittää, että julkisessa hallinnossa on tänä päivänä leppoisa ja mukava työtahti, ei tunne tämän päivän työnteon todellisuutta.

Työtahti Kelassa on koventunut Sarlinin mukaan vuosi vuodelta. Lisäksi vuosille 2025-2027 hallitusohjelmasta ja viime vuoden kehysriihestä Kelalle määrättiin 45 miljoonan euron säästöt, mikä tarkoittaa käytännössä yli 500 toimihenkilön vähennystä.

– Tämän päälle tuli vielä 50 miljoonan siirtomäärärahojen leikkaus. Samaan aikaan Kelalle tuli toimeenpantavaksi iso määrä lainmuutoksia, joihin ei saatu lisäresursseja.

Sarlin antaa esimerkin etuuksien ratkaisutyötä tekevien tilanteesta. Heille on asetettu tavoitteet ratkaisumäärille, mutta esimerkiksi perustoimeentulotuen kohdalla tavoitteet ovat niin suuret, että useat toimihenkilöt eivät niihin pääse.

– Kun lainmuutoksilla heikennettiin muun muassa työttömyysturvaa ja asumistukea, tämä näkyi perustoimeentulotuen hakemusmäärien kasvuna. Kun samaan aikaan on päällä säästötavoitteet, tämä tarkoitti käytännössä sitä, että toimihenkilöiden ratkaisumäärätavoitteita lisättiin. Vaikka otin esimerkin ratkaisutoiminnasta, säästöt näkyvät saman lailla ympäri koko Kelan.

Sarlin muistuttaa, että etätyössä ei voi lusmuilla, koska työnantaja seuraa työntekoa samoilla digitaalisilla välineillä kuin lähityössä.

– Osa toimihenkilöistä kertoo, että tekevät minkä ehtivät, enempään ei pysty ja tämän täytyy riittää. Osa kuormittuu ja tavoitteet ja nopeampi työskentely jyskyttävät koko päivän takaraivossa.

Tilannetta vaikeuttaa vielä lisää eduskunnassa valmisteilla oleva perustoimeentulotuen lainmuutos, jonka on määrä tulla voimaan helmikuun alussa. Muutos tuo isoja heikennyksiä perustoimeentulotukeen.

– Lainmuutos lisää työmäärää Kelan ratkaisutoiminnassa ja asiakaspalvelussa. Kela on laskenut, että työmäärän lisäys on noin 130 toimihenkilön työmäärä. Tässä vaiheessa Kela ei ole kuitenkaan saamassa lisärahoitusta lisäväen palkkaamiseen, Sarlin kirjoittaa.

– Ikävää on, että tämä tulee näkymään myös asiakkaille. Lyhyessä ajassa toimihenkilö ei pysty perehtymään asiakkaan kokonaistilanteeseen ja lukemaan kaikkia hakemuksen papereita yhtä huolellisesti. Olemme ihmisiä, emme koneita.