Uuteen rooliinsa Nurminen on sujahtanut sulavasti – kymmenen vuotta eduskunnassa oli hyvä koulu. Sielläkin piti ottaa isoja kokonaisuuksia haltuun. Pormestarin pitää tehdä se vain paljon nopeammin, hän kuvailee.

– Kun edeltäjältäni Kalervo Kummolalta (kok.) kysyttiin Aamulehdessä jotain positiivista minusta, hän sanoi, että ainakin Ilmari osaa päättää. Olen huomannut, että ei parane jäädä liikaa junnaamaan ja pohtimaan, vaan koko ajan pitää linjata.

Mielikuvat pormestarin tehtävästä seremoniallisena pönötyksenä tilaisuuksissa saivat nopeasti kyytiä.

Tapahtumissa pormestari toki näkyy. Haastattelua edeltävänä päivänä hän oli toivottamassa nuoret tervetulleeksi Tampereelle opiskelijatapahtuma Hämeenkadun approssa. Ihmisten tapaaminen on Nurmisesta palkitsevaa.

– Kun itse lähdin politiikkaan, olin ujo ja mietin, mitä ihmiset ajattelevat. Kelpaanko ja voiko minusta tulla jotakin. Nuoren mielessä on erilaisia kysymyksiä ja pelkojakin.

NURMINEN uskoo, että kuntavaalien voittoon kirittivät vaalikentillä puhuttanut hallituksen eriarvoistava politiikka ja mediankin näkökulmasta herkullinen asetelma, jossa hän haastoi istuvaa pormestaria.

– Meillä oli aika kovaakin keskustelua siitä, mihin suuntaan mennään ja millä arvoilla Tamperetta johdetaan.

Arvoista oli kyse myös siinä, kun Nurminen sulki perussuomalaiset ja kristillidemokraatit pormestariohjelman neuvotteluista. Hän nostaa esimerkiksi maan hallituksen, jossa arvokysymykset ovat silminnähden repineet ja heikentäneet hallituksen toimintakykyä.

– Se on osoittanut, että kuinka vaikeaa on viedä eteenpäin tiettyjä asioita, jos arvopohja ei ole yhtenevä.

Nurminen on tyytyväinen, että hänen ohjelmansa takana on nyt kokoomuksen, vihreiden, vasemmistoliiton ja keskustan kesken muodostettu koalitio, jolla on valtuustossa 60 valtuutettua 67:sta.

– Nyt, kun on pitänyt lähteä tasapainottamaan taloutta, on tarvittu vahvaa yhdessä tekemistä. Tällä laajalla koalitiolla se on onnistunut hyvin.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Ilmari Nurmisen työhuoneen suuresta ikkunasta avautuu kaunis näkymä.

NURMINEN myöntää, että hänellä oli ruusuisampi kuva Tampereen taloudesta ennen valintaansa. Piti kääriä hihat ja etsiä keinoja pahasti alijäämäisen talouden tasapainottamiseksi. Kaikki kivet piti kääntää, hän sanoo. Se tarkoitti väistämättä myös vaikeita päätöksiä.

– Eihän kukaan haluaisi lähteä yt-neuvotteluihin, mutta pormestarina olen sitoutunut siihen, että saamme talouden tasapainoon.
Lokakuussa päättyneissä yt-neuvotteluissa haettiin 10 miljoonan euron vuotuisia säästöjä. 122 työntekijää menettää työnsä. Henkilöstövaikutuksista 70 prosenttia kohdistuu hallinnon tehtäviin – siis johtaja-, päällikkö-, esihenkilö- ja asiantuntijatehtäviin.

– Ymmärrän hallinnon henkilöstöä, että he kokevat epäoikeudenmukaisena, kun säästöt kohdistuvat heihin, Nurminen sanoo.

Nurmiselle oli tärkeää, että säästöjen vaikutus palveluihin olisi mahdollisimman vähäinen. Siksi hän rajasi esimerkiksi koulutuksen kokonaan säästöjen ulkopuolelle – lasten ja nuorten oppimisesta ja varhaiskasvatuksesta ei leikata.

– Olisin voinut ottaa sen linjan, että nostetaan ensimmäisenä veroja sopeutusten sijaan. Meillä on kuitenkin isoista kaupungeista Oulun jälkeen korkein veroprosentti. Kilpailemme myös pääkaupunkiseudun kanssa, jossa on huomattavasti alempi verotus kuin Tampereella.

Nurminen esitteli talousarvioesityksensä pari viikkoa sitten. Valtuusto tekee päätökset budjettikokouksessaan 10. marraskuuta.

YKKKÖSEKSI isoista tällä kaudella ratkottavista asioista Ilmari Nurminen nostaa työttömyyden. Yhä useammalla se pitkittyy, koska työpaikkoja ei ole. Kunnat ovat maksumiehinä, kun niiden pitää korvata osa työttömyysetuuksista Kelalle.

– Pitkäaikaistyöttömyys räjähtää käsiin ja valtiovalta osoittaa koko ajan enemmän velvotteita maksaa näitä sakkomaksuja. Tarvitsisimme työkaluja ongelman ratkaisemiseen.

Nurminen toivoo hallitukselta paukkuja esimerkiksi työttömyystilastojen siivoamiseen. Aktiivisen työvoiman piirissä on ihmisiä, jotka ovat oikeasti työkyvyttömiä. Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset auttaisivat, mutta niistä vastuussa on hyvinvointialue, jonka resurssit eivät niihin riitä.

Nurmisen mukaan Tampereella aiotaan pilotoida uutta mallia pitkäaikaistyöttömien auttamiseksi.

– Mallissa otetaan pitkäaikaistyötön töihin johonkin kaupungin yksikköön ja tehdään arvio hänen työkyvystäään. Jos hän ei ole työkykyinen, pystymme antamaan hänen avukseen dataa esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeen hakemisen.

Työttömyyden selättäminen vaatii myös työpaikkoja. Tampere houkuttelee yrityksiä muun muassa panostamalla koulutukseen. Vetoa on – Pirkanmaan puolustusklusteri on vahva ja kasvava. Nurminen nostaa esimerkiksi Saabin, joka avasi Tampereelle uuden tuotantotilan, jossa valmistetaan uuden sukupolven tutkanpaljastimia.

– Kukaan ei tietenkään toivo maailmantilaa, jossa soditaan, mutta elämme siinä todellisuudessa, että aseisiin laitetaan rahaa globaalisti todella paljon.

VALTUUSTOKAUDELLA on Nurmisen mukaan tärkeää myös vahvistaa peruspalveluja. Siihen liittyy sekin, ettei koulutuksesta haettu säästöjä. Siihen ennemmin satsataan – huolehditaan esimerkiksi, etteivät ryhmäkoot kasva ja oppilaat saavat laadukasta opetusta.

– Oppimistulokset ovat tulleet hälyttävän alas Suomessa.

Tampereella halutaan kehittää myös yhteisöllisyyttä kolmannen sektorin toimintaa tukemalla. Tuki voi olla esimerkiksi kaupungin tyhjillään olevien tilojen tarjoamista toimijoille opiskelijajärjestöistä eläkeläisyhdistyksiin.

Turvallisuus on ollut tapetilla esimerkiksi kesällä tapahtuneen Ratinan puukotuksen takia, ja muuntohuume alfa-pvp aiheuttaa ongelmia. Nurminen nimesi apulaispormestari Ilkka Porttikiven (sd.) vetämään työryhmää, jolta edellytetään nopeita ja konkreettisia toimia turvallisuuden parantamiseksi.

– Me sosialidemokraatit tietenkin ymmärrämme, etteivät asiat ratkea sormia napsauttamalla ja ongelman ratkominen vaatii myös paljon pehmeitä keinoja ja palveluja.

TAMPERE voi paukutella henkseleitään, koska vuodesta toiseen kaupunki on ollut maan vetovoimaisin. Menestyksen salaisuus on pormestarin mukaan eteenpäin katsova Tampere-henki.

– Sen huomaa, kun vierailee yrityksissä, yliopistolla, missä tahansa. Kaikki ajattelevat, että me Tampereella olemme Suomen parhaita. Kaikki uskovat yhteiseen päämäärään.

Henki ulottuu myös politiikkaan. Koviakin keskusteluja ja voidaan käydä, mutta lopuksi lyödään kättä päälle.

– Sillä tavalla isotkin päätökset viedään yhdessä maaliin. Yhdessä tekemisen hengen hedelmiä ovat ratikka, Nokia-areena, Tammelan stadioni – kaikki isot hankkeet.

TAANNOIN Turun pormestari Piia Elo (sd.) jakoi Demokraatissa ajatuksensa Turun ja Tampereen enemmän tai vähemmän leikkimielisestä kisailusta. Mitä ajattelee Nurminen?

– Se on ihan hauskaa. Kaupunkien välillä on hyvä suhde ja varmasti haluamme toisillemme hyvää. Toki myös vertailemme – ja sellainen pieni kilpailu varmasti kirittää molempia.

Demaripormestarit ovat tulleet hyvin juttuun, Nurminen kertoo. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi kuuden suurimman kaupungin pormestareiden ja kaupunginjohtajien C6-verkostossa. Pormestareita on kolme – Nurminen, Elo ja Helsingin Daniel Sazonov (kok.).

– Sehän oli ennen täysin kokoomuksen kahvikerho. Hyvä, että demarit ovat nyt päässeet kuuden suurimman kaupungin keskusteluihin mukaan.

Nurminen näkee Elon taisteluparinaan kuntasektorilla SDP:lle tärkeiden asioiden edistämisessä.

Turulla ja Tampereella on samanlaisia haasteita, joten ajatusten vaihtaminen on Nurmisen mielestä tärkeää.

– Totta kai toivon, että demarit siellä Turussakin saavat ratikan joskus tehtyä. Sellaiset terveiset, että kannattaa olla rohkea, ei populistinen. Kannattaa katsoa tulevaisuutta.

Kysymys siitä, mikä on Turussa parasta, kirvoittaa Nurmisesta makean naurun. Hän oli koeponnistanut kysymystä kahvihuoneessa.

– Sanoivat, että vastaa siihen, että Tampereen moottoritie, niin sanotaan se, hän nauraa, mutta täydentää vastaustaan vielä kehumalla Aurajoen rantaa.