– Työtulot jakautuvat sukupuolittain varsin selvästi naisten eduksi. Naisista 17,1 prosenttia ja miehistä 9,3 prosenttia sai työtuloja, Honkanen kirjoittaa.

Yhteen laskettuna 13 prosenttia peruspäivärahan tai työmarkkinatuen saajista oli hankkinut työtuloja viime marraskuussa. Ikäryhmistä 20–24-vuotiaat saivat eniten työtuloja. Vähiten työtuloja saivat 60–64-vuotiaat.

Luvut sisältävät vain perusturvalla olevat työttömät. Ne eivät koske ansiosidonnaisella olevia.

– Opiskelijat voivat hankkia lisätuloja paljon pienemmällä byrokratialla kuin työttömät, Honkanen arvioi.

Honkanen kertoo, että vertailussa voittajia ovat pikemminkin pienet kunnat kuten Korsnäs, Ristijärvi, Närpiö, Hailuoto ja Maalahti.

– Työttömien keikkatöiden kannalta suuret kunnat tai niin sanotut kasvukeskukset eivät näytä olevan suotuisinta ympäristöä.

Erot kuntien välillä ovat Honkasen mukaan suuria, mutta maakunnittain erot ovat vähäisiä.

Honkasen mielestä olisi myös hyvä pohtia, miten hedelmällinen ajatus keikkatöihin kannustaminen muutenkaan on.

– Useimmat työttömät kaipaavat turvattua toimeentuloa, jonka kokoaikainen työ parhaiten turvaa, hän huomauttaa blogissaan.

Kela kertoo, että tammi–maaliskuussa noin 46 prosenttia työttömien perusturvaa saavista täytti niin sanotun aktiivisuusehdon ja 54 prosenttia ei täyttänyt.

Työttömyyskorvausta leikataan huhtikuun alusta lähtien 4,65 prosenttia, jos työtön ei kolmen kuukauden aikana ole tehnyt vähintään 18 tuntia palkkatyötä, tienannut yrittäjänä 241:tä euroa tai osallistunut työllistymispalveluihin viitenä päivänä.