”Kello 14.28 tuli pääministerin puheen sisältö” – SDP:ltä kovaa kritiikkiä hallituksen tavalle johtaa Eurooppa-politiikkaa

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen ei ole tyytyväinen pääministeri Juha Sipilän tapaan hoitaa EU-politiikkaa.

Eduskunnassa keskusteltiin tänään EU-asioista pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ilmoituksen pohjalta.

Hallituksesta vakuuteltiin, että maamme EU-politiikka on hyvin hallussa ja Suomi on aktiivinen. Eduskunnan tulkittiin olevan yhtenäisesti EU-asioiden takana.

– Kyllä meillä on johtajuus hallituksessa, poltiikkaa on aktiivisempaa kuin koskaan ja parempaa kuin koskaan, se on hyvin johdonmukaista, Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho totesi SDP:n kansanedustajille.

Demarileirissä oli aivan toinen kuva hallituksen ja pääministeri Juha Sipilän suoriutumisesta.

EU-asioita käsittelevän suuren valiokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Tytti Tuppurainen (sd.) osoitti kritiikkinsä suoraan Sipilälle.

– Käytettyjen puheenvuorojen perusteella on vastaansanomatonta, että maamme Eurooppa-politiikka kaipaa johtajuutta. Te pääministeri puhuitte samaan aikaan sekä yhtenäisyydestä että annoitte tukenne unionin eritahtiselle kehitykselle. Eikä tässä vielä mitään. Te kehuitte valittua niin sanottua keskitien linjaa, mutta kun kuuntelin toisen hallituspuolueen kokoomuksen ryhmäpuheenvuoroa, siinä sanouduttiin irti keskitien linjasta. Kyllä nyt johtajuus on hukassa, Tuppurainen sanoi.

”Siinä vastuu on teillä.”

Tuppurainen ennusti pääministerille vaikeuksia koota yhteistä linjaa kaikkien näkemysten joukosta etenkin, kun Suomen EU-puheenjohtajakausikin on pian ovella. Silloin hoidettavana on isoja asioita, mahdollisesti muun muassa Brexitin loppusuoran neuvottelut.

– Kyllä nyt täytyy koota yhteistä näkemystä, kansallista Eurooppa-politiikan linjaa. Siinä vastuu on teillä. Eikö nyt olisi todella syytä osallistaa eduskuntaa, kytkeä eduskunnan valiokunnat huomattavasti vahvemmin mukaan Eurooppa-politiikan ison kuvan muotoiluun.

Tuppurainen huomautti, että pienikin maa voi osoittaa myös unionissa johtajuutta kuten Ruotsin pääministeri Stefan Löfven teki kokoamalla päämiehet Göteborgiin sosiaalisen ulottuvuuden huippukokoukseen.

– EU:n on kyettävä osoittamaan johtajuutta maailmassa, mutta ensin on tehtävä läksyt täällä kotona.

”Se ei ole hyvää käytöstä.”

Entinen ulkoministeri, SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomioja totesi, että Suomeen rakennettiin EU:hun liityttäessä pitkälle menevä parlamentaarinen seuranta-, valvonta- ja ohjausjärjestelmä EU-asioissa.

– Se on edelleenkin paperilla hyvä, mutta on pakko todeta, että tämän hallituksen aikana on tapahtunut selvää lipsumista, Tuomioja sanoi.

Tuomiojan mukaan EU-asioista ei saada riittävästi valiokuntiin tietoa ja esimerkiksi asiakirjoja oikea-aikaisesti.

Niin ikään hän valitti sitä, ettei eduskunnalle ole annettu EU-asioista selontekoa tai tiedonantoa. Niistä olisi voitu käydä laaja keskustelu nimenomaan valiokunnissa.

Pääministerin nyt antamaa ilmoitusta ja siinä jaettuja minuuttin puheenvuoroja kansanedustajille Tuomioja ei kiittänyt:

– Se ei ole hyvää käytöstä, hän tuhahti.

”Tuotaisiin yhteinen näkemys.”

SDP:n puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rinne kiinnitti huomiota siihen, että pääministeri Juha Sipilän puheenvuoro EU-asioista saapui kansanedustajien sähköpostiin vasta kello 14 alkaneen täysistunnon jälkeen.

– 14.28 tuli pääministerin puheen sisältö kansanedustajien sähköpostiin … Puoli tuntia siitä, kun tämä keskustelu alkoi, tuli linjaus. Tämä kuvaa sitä hallituksen tahtotilaa keskustella näistä asioista vakavasti.

Rinne hämmästeli myös sitä, että pääministeri ei noteerannut puheessaan arktista ulottuvuutta.

– Se on kuitenkin erittäin merkittävä sekä EU-asia, merkittävä Suomen talouden ja tulevaisuuden kannalta, se on ilmastomuutoksen kannalta tärkeä asia. Minä todella toivoisin sitä, että hallitus miettisi Suomen EU-puheenjohtajakauden ja Eurooppa-politiikan ison linjan tavalla, jossa visio määriteltäisiin täällä eduskunnassa hallituksen esityksen pohjalta. Täällä valiokunnat kävisivät keskustelun, tuotaisiin sitten yhteinen näkemys siitä eteenpäin, että miten Suomi suhtautuu Euroopan unionin kehittämiseen, Rinne sanoi.

Siitä Rinne antoi pääministerille kehut, että tämä sanoi Suomen suhtautuvan positiivisesti Euroopan kehittämiseen pitkälle tulevaisuuteen.

”Tässä hallitus sahaa kyllä omaa oksaansa.”

Kansanedustaja, Tuula Haatainen (sd.) painotti, että on tärkeää puhua puolustusyhteistyöstä ja ulko- ja turvallisuuspolitiikasta EU:n yhteydessä.

– Mutta turvallisuus ei ole pelkästään puolustuspoltiikkaa. Minusta huomio EU:ssa pitää nyt keskittää siihen, miten voimme vahvistaa EU:n sisäistä turvallisuutta. Siinä sosiaalinen ulottuvuus ja erityisen nuorten työllisyys ja tulevaisuuden näkymät ovat aivan keskeisiä asioita, hän kuitenkin jatkoi.

Toinen asia, jonka Haatainen nosti esille on se, että maamme globaalit turvallisuusuhkat tulevat yli rajojen. Esimerkiksi Afrikan nuorten tulevaisuus on kiinni myös siitä, miten he pääsevät omissa maissaan koulutukseen ja työhön kiinni.

– Siitä syystä EU:n ja jäsenmaiden kehitysyhteistyöpolitiikka pitää saada linjattua niin, että me voimme auttaa siellä ihmisiä näkemään tulevaisuuteen. Tässä hallitus sahaa kyllä omaa oksaansa, kun olette leikanneet 40 % kehitysyhteistyöstä, mikä on pois tästä kaikesta, Haatainen sanoi.

Timo Soini valitsi, kenen opposition kansanedustajan kanssa hän lähtisi kaljalle – se ei kuitenkaan onnistuisi

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Ulkoministeri Timo Soini haukkuu, taas kerran, opposition esityksen – tällä kertaa verkkosivuillaan. Hän palaa keskiviikkoon, jolloin pääministeri Juha Sipilä antoi eduskunnassa pääministerin ilmoituksen hallituspolitiikasta tänä vuonna.

”Oppositio oli tylsä ja huumorintajuton kuin Hesarin pääkirjoitus. Samaa kurjuusjoikua tunnista toiseen ilman hymyn häivää. Älykäs huumori loisti poissaolollaan.”

Soinin mielestä esimerkiksi vihreiden Ville Niinistö toisti ”koulutusleikkausuikutusta kolmatta vuotta”.

Soinin mielestä poliittisen debatin pitää olla myös hauskaa, oikeaa kansanvallan ilotulitusta tai muuten sitä ei jaksa Erkkikään.

”Jos puheiden perusteella pitäisi valita opposition kansanedustaja, jonka kanssa keskiviikon salikeskustelun perusteella haluaisi lähteä kaljalle päätyisi Päivi Räsäseen, jonka puheenvuoro on debatin paras.”

”Paitsi että Päivi ei käy kaljalla”, Soini täsmentää.

Ulkoministeri kertoi näkemyksistään perjantaina.

Keskustelua aiheesta

Keskustan tapaan nyt myös kokoomus halukas palaamaan perhevapaauudistus-pöytään

Kuva: Thinkstock

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) väläyttää Ylellä, että kokoomus haluaisi neuvotella vielä perhevapaauudistuksesta hallituskumppaneiden kesken.

– Henkilökohtaisesti toivon, että asiaan löytyisi tapa palata vielä työllisyysuudistusten ja budjettiriihen yhteydessä, Mykkänen sanoo Ylelle.

Eilen Demokraatti uutisoi, että myös keskustassa on vielä haluja neuvotella perhevapaauudistuksesta tietyin osin.

– Pöydässä oli paljon sellaisia yhteisiä pieniä nimittäjiä, jotka ovat verrattain pieniä muutoksia tai euromääräisestikin pieniä satsauksia ja olen niitä valmis edistämään, jos näistä saadaan keskustelua käytyä. Palaillaan asiaan ja pöytään pikku hiljaa, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) totesi.

Oppositiossa on oltu pahoillaan siitä, että hallitus ilmoitti aiemmin, että perhevapaauudistus keskeytetään ja se siirtyy seuraavalla hallitukselle.

– Minusta kysymys on koko hallituksen kyvyttömyydestä perhe- ja tasa-arvopolitiikkaan. Selityksiä tuntuu löytyvän muttei ratkaisuja – selityksiä siihen, miksi epäonnistutaan, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on esimerkiksi todennut.

Keskustelua aiheesta

Tässä on Euroopan suurin ongelma, linjaa Sauli Niinistö – ”Ei hänkään nyt kuuta taivaalta odota”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Presidentti Sauli Niinistön mukaan sotimisen jatkuminen Ukrainassa on Euroopan suurin ongelma. Sen ratkaisemiseen kannattaa panostaa, jos pienikin mahdollisuus vain tarjoutuu, Niinistö sanoi suomalaistoimittajille Münchenissä.

Turvallisuuskonferenssissa on jälleen ollut esillä ajatus YK:n suuresta rauhaturvaoperaatiosta Itä-Ukrainassa.

Sellaisen toteutuminen on vielä hyvin epävarmaa, mutta jos operaatiosta sopu YK:n puitteissa, myös Suomen pitäisi varautua olemaan siinä mukana – tarvittaessa myös konkreettisen joukkojen muodossa, Niinistö sanoi.

– Siihen mittaan kun meillä resurssia riittää, ei mitään mahdottomuuksia.

Niinistö kertoi keskustelleensa Ukrainan tilanteesta Münchenissä pariinkin kertaan Ukrainan presidentin Petro Poroshenkon kanssa.

– Ei hänkään nyt kuuta taivaalta odota, presidentti kuvasi tunnelmia.

Vauvaonnitteluja sadellut

Kahdenvälisten tapaamisten lisäksi Niinistön ohjelmassa oli lauantaina arktista turvallisuutta koskeva paneelikeskustelu.

Presidentti kertoi myhäillen suomalaistoimittajille saaneensa onnitteluja perheenlisäyksestä ”jatkuvalla syötöllä”.

– Äsken tuolla arktisessa keskustelussa sellaisiltakin ihmisiltä, joita en ihan välittömästi tunnistanutkaan, Niinistö kertoi.

STT–NIILO SIMOJOKI

Keskustelua aiheesta

Orpo on valmis maksamaan EU:lle enemmän: ”Siksi unioni on olemassa”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Hallitus olisi valmis kasvattamaan Suomen EU-budjettiin maksamaa osuutta, jos raha tuottaisi selkeää lisäarvoa. Näin sanoo valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) STT:lle.

Tällaisia kohteita olisivat Orpon mukaan esimerkiksi tutkimus, kehitys, innovaatio, puolustus, turvallisuus ja maahanmuuttoasiat.

– Näihin kun EU suuntaisi varoja, tekisi niitä yhdessä enemmän, se olisi Suomelle eduksi. Jos euro maksetaan, kymmenen euroa saadaan eurooppalaisena lisäarvona takaisin, Orpo kuvailee.

Hallitus linjasi EU-budjetista perjantaina, mutta moni on ihmetellyt, mitä linjaus tosiasiassa tarkoittaa ja onko se sisäisesti ristiriitainen. Toisaalta Britannian lähdön jättämää aukkoa budjetissa ei haluta täyttää, mutta toisaalta Suomi on valmis laittamaan unioniin lisärahaa.

Orpo ei näe asiassa ristiriitaa, vaan pitää luontevana, että uusiin asioihin pitää panostaa.

– Siksi unioni on olemassa. Yhdessä me olemme enemmän kuin yksittäiset valtiot.

Toki neuvotteluissa pyritään hakemaan rahaa myös nykyisen EU-budjetin sisältä, esimerkiksi koheesiorahoista, joilla tuetaan EU:n vähemmän kehittyneitä alueita. Aiemmin iso osa potista on mennyt EU:n uudemmille jäsenmaille, joiden Orpo katsoo kehittyneen siinä määrin, että koheesiopottia voisi nyt pienentää.

Yli vai alle prosentti?

Tällä hetkellä EU:n budjetti on noin prosentti maiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta. Orpo katsoo, että budjetti voisi kasvaa noin 1,05 prosenttiin.

Kokoomuksen ja keskustan hallituskumppani sinisten puheenjohtaja Sampo Terho sanoi perjantaina STT:lle, että hänen puolueensa olisi valmis menemään jopa alle prosenttiin.

– Jokaisella puolueella on tietenkin omat tavoitteensa, ja minusta hallituksen kanta on hyvä, Orpo kommentoi.

– Olisi epärehellistä väittää, että voimme samaan aikaan pitää kiinni yhdestä prosentista sekä kaikkien meille tärkeiden asioiden saamisesta.

Edessä on joka tapauksessa pitkä vääntö. Orpon mukaan seuraava EU-budjetti viimeistellään Suomen puheenjohtajuuskaudella syksyllä 2019.

STT–OLLI VESALA

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Entinen oikeusministeri kommentoi SDP:n Rinteen esitystä: ”Jos tällaisen kysymyksen saa hallitukselta…”

Kuva: Lehtikuva

Entinen oikeusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Christoffer Taxell voisi olla sopiva henkilö selvityshenkilöksi selvittämään, noudattaako Suomi kansainvälisiä sopimuksia ja omaa perustuslakiaan palautuksissa.

Taxellin nimen nosti tänään esille SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne, joka sanoo Demokraatille lauantaina, että suomalaisten keskuudessa on liikkeellä kysymyksiä, noudattaako Suomi kansainvälisiä sopimuksia ja omaa perustuslakiaan palautuksissa.

– Kansakunnan etu on se, että oikeusvaltioon luotetaan ja ihmiset luottavat siihen, että asiat menevät, kuten lainsäädäntö ja sopimukset edellyttävät.

– Meillä on tehty lainsäädäntömuutoksia syksyn 2015 tilanteen johdosta ja ko. aiemmin. Nyt olisi syytä tarkastella, toimivatko nämä muutokset oikeudenmukaisella ja inhimillisellä tavalla suomalaisen yhteiskunnan turvallisuus huomioon ottaen.

– Kun katselee uutisia Afganistanista ja Irakista tai esimerkiksi Maahanmuuttoviraston Migrin linjanjohtajan kirjoitusta Helsingin Sanomissa, missä kerrottiin että Ruotsissa on itse asiassa väljempi palauttamispolitiikka kuin Suomessa, voisi olla hyödyksi, että pääministeri asettaisi selvitysmiehen, Rinne esitti aiemmin tänään.

Taxell sanoo lauantaina iltapäivällä Demokraatille seuraavansa, mitä asiassa tapahtuu.

– Jos tällaisen kysymyksen saa hallitukselta, silloin luonnollisesti joutuu miettimään, kuten yleensä teen saadessani kysymyksen.

Taxell ei halunnut kuitenkaan vielä sanoa tarkemmin, olisiko hän halukas ryhtymään tehtävään.

Palautuksia koskevaa keskustelua hän sanoo kuitenkin seuranneensa kuten muitakin merkittäviä asioita.

– Seuraan yhteiskunnallista keskustelua kaiken kaikkiaan. En lähde nyt arvioimaan sen eri osia.

Taxell johti viime vuosikymmenen lopulla perustuslain muuttamista valmistellutta parlamentaarista komiteaa.

Keskustelua aiheesta