”Kello 14.28 tuli pääministerin puheen sisältö” – SDP:ltä kovaa kritiikkiä hallituksen tavalle johtaa Eurooppa-politiikkaa

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen ei ole tyytyväinen pääministeri Juha Sipilän tapaan hoitaa EU-politiikkaa.

Eduskunnassa keskusteltiin tänään EU-asioista pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ilmoituksen pohjalta.

Hallituksesta vakuuteltiin, että maamme EU-politiikka on hyvin hallussa ja Suomi on aktiivinen. Eduskunnan tulkittiin olevan yhtenäisesti EU-asioiden takana.

– Kyllä meillä on johtajuus hallituksessa, poltiikkaa on aktiivisempaa kuin koskaan ja parempaa kuin koskaan, se on hyvin johdonmukaista, Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho totesi SDP:n kansanedustajille.

Demarileirissä oli aivan toinen kuva hallituksen ja pääministeri Juha Sipilän suoriutumisesta.

EU-asioita käsittelevän suuren valiokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Tytti Tuppurainen (sd.) osoitti kritiikkinsä suoraan Sipilälle.

– Käytettyjen puheenvuorojen perusteella on vastaansanomatonta, että maamme Eurooppa-politiikka kaipaa johtajuutta. Te pääministeri puhuitte samaan aikaan sekä yhtenäisyydestä että annoitte tukenne unionin eritahtiselle kehitykselle. Eikä tässä vielä mitään. Te kehuitte valittua niin sanottua keskitien linjaa, mutta kun kuuntelin toisen hallituspuolueen kokoomuksen ryhmäpuheenvuoroa, siinä sanouduttiin irti keskitien linjasta. Kyllä nyt johtajuus on hukassa, Tuppurainen sanoi.

”Siinä vastuu on teillä.”

Tuppurainen ennusti pääministerille vaikeuksia koota yhteistä linjaa kaikkien näkemysten joukosta etenkin, kun Suomen EU-puheenjohtajakausikin on pian ovella. Silloin hoidettavana on isoja asioita, mahdollisesti muun muassa Brexitin loppusuoran neuvottelut.

– Kyllä nyt täytyy koota yhteistä näkemystä, kansallista Eurooppa-politiikan linjaa. Siinä vastuu on teillä. Eikö nyt olisi todella syytä osallistaa eduskuntaa, kytkeä eduskunnan valiokunnat huomattavasti vahvemmin mukaan Eurooppa-politiikan ison kuvan muotoiluun.

Tuppurainen huomautti, että pienikin maa voi osoittaa myös unionissa johtajuutta kuten Ruotsin pääministeri Stefan Löfven teki kokoamalla päämiehet Göteborgiin sosiaalisen ulottuvuuden huippukokoukseen.

– EU:n on kyettävä osoittamaan johtajuutta maailmassa, mutta ensin on tehtävä läksyt täällä kotona.

”Se ei ole hyvää käytöstä.”

Entinen ulkoministeri, SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomioja totesi, että Suomeen rakennettiin EU:hun liityttäessä pitkälle menevä parlamentaarinen seuranta-, valvonta- ja ohjausjärjestelmä EU-asioissa.

– Se on edelleenkin paperilla hyvä, mutta on pakko todeta, että tämän hallituksen aikana on tapahtunut selvää lipsumista, Tuomioja sanoi.

Tuomiojan mukaan EU-asioista ei saada riittävästi valiokuntiin tietoa ja esimerkiksi asiakirjoja oikea-aikaisesti.

Niin ikään hän valitti sitä, ettei eduskunnalle ole annettu EU-asioista selontekoa tai tiedonantoa. Niistä olisi voitu käydä laaja keskustelu nimenomaan valiokunnissa.

Pääministerin nyt antamaa ilmoitusta ja siinä jaettuja minuuttin puheenvuoroja kansanedustajille Tuomioja ei kiittänyt:

– Se ei ole hyvää käytöstä, hän tuhahti.

”Tuotaisiin yhteinen näkemys.”

SDP:n puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rinne kiinnitti huomiota siihen, että pääministeri Juha Sipilän puheenvuoro EU-asioista saapui kansanedustajien sähköpostiin vasta kello 14 alkaneen täysistunnon jälkeen.

– 14.28 tuli pääministerin puheen sisältö kansanedustajien sähköpostiin … Puoli tuntia siitä, kun tämä keskustelu alkoi, tuli linjaus. Tämä kuvaa sitä hallituksen tahtotilaa keskustella näistä asioista vakavasti.

Rinne hämmästeli myös sitä, että pääministeri ei noteerannut puheessaan arktista ulottuvuutta.

– Se on kuitenkin erittäin merkittävä sekä EU-asia, merkittävä Suomen talouden ja tulevaisuuden kannalta, se on ilmastomuutoksen kannalta tärkeä asia. Minä todella toivoisin sitä, että hallitus miettisi Suomen EU-puheenjohtajakauden ja Eurooppa-politiikan ison linjan tavalla, jossa visio määriteltäisiin täällä eduskunnassa hallituksen esityksen pohjalta. Täällä valiokunnat kävisivät keskustelun, tuotaisiin sitten yhteinen näkemys siitä eteenpäin, että miten Suomi suhtautuu Euroopan unionin kehittämiseen, Rinne sanoi.

Siitä Rinne antoi pääministerille kehut, että tämä sanoi Suomen suhtautuvan positiivisesti Euroopan kehittämiseen pitkälle tulevaisuuteen.

”Tässä hallitus sahaa kyllä omaa oksaansa.”

Kansanedustaja, Tuula Haatainen (sd.) painotti, että on tärkeää puhua puolustusyhteistyöstä ja ulko- ja turvallisuuspolitiikasta EU:n yhteydessä.

– Mutta turvallisuus ei ole pelkästään puolustuspoltiikkaa. Minusta huomio EU:ssa pitää nyt keskittää siihen, miten voimme vahvistaa EU:n sisäistä turvallisuutta. Siinä sosiaalinen ulottuvuus ja erityisen nuorten työllisyys ja tulevaisuuden näkymät ovat aivan keskeisiä asioita, hän kuitenkin jatkoi.

Toinen asia, jonka Haatainen nosti esille on se, että maamme globaalit turvallisuusuhkat tulevat yli rajojen. Esimerkiksi Afrikan nuorten tulevaisuus on kiinni myös siitä, miten he pääsevät omissa maissaan koulutukseen ja työhön kiinni.

– Siitä syystä EU:n ja jäsenmaiden kehitysyhteistyöpolitiikka pitää saada linjattua niin, että me voimme auttaa siellä ihmisiä näkemään tulevaisuuteen. Tässä hallitus sahaa kyllä omaa oksaansa, kun olette leikanneet 40 % kehitysyhteistyöstä, mikä on pois tästä kaikesta, Haatainen sanoi.

HS-gallup: Niukka enemmistö väljentäisi alkoholilakia

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Hieman yli puolet suomalaisista väljentäisi alkoholilakia, käy ilmi Helsingin Sanomien teettämästä gallupista.

Niukka enemmistö eli 53 prosenttia kyselyyn vastanneista oli täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että nykyistä väkevämmät alkoholijuomat kuuluvat ruokakauppoihin. 37 prosenttia vastanneista oli puolestaan täysin tai jokseenkin eri mieltä asiasta.

Kantar TNS haastatteli tutkimusta varten reilut 1 100 ihmistä marraskuussa. Virhemarginaali on 3,0 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Hallituksen lakiesityksen mukaan kaupoissa, kioskeissa ja huoltamoilla voitaisiin vastaisuudessa myydä korkeintaan 5,5 prosentin vahvuisia alkoholijuomia.

Nykyinen raja on 4,7 prosenttia. Eduskunnan on määrä äänestää asiasta vielä ennen joulua.

Kyselyn mukaan 55 prosenttia suomalaisista haluaa helpottaa ravintoloiden aukioloa aamuyöllä. Kolmannes sen sijaan vastusti myöhäisen aukiolon helpottamista.

”Jos runtattaisiin tämä asia, niin Suomi jaetaan kahtia syvemmin kuin 100 vuoteen” – Niinistön mukaan kansaa on kuultava Nato-jäsenyydestä päätettäessä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Jatkokautta hakeva istuva presidentti Sauli Niinistö toteaa, että kansan mielipidettä on jollain tavalla kuultava Nato-jäsenyydestä päätettäessä. Hänen mukaansa tätä edellyttää myös Nato.

Niinistö ei lämpene ajatukselle, jossa presidentti ja hallitus ”runttaisivat” asian kokonaan kansaa kuulematta.

– Jos vielä runtattaisiin eduskunta päättämään tämä asia, niin Suomi jaetaan kahtia syvemmin kuin sataan vuoteen, se on aivan varma, kokoomustaustainen kansanliikkeen ehdokkaana oleva Niinistö sanoo.

Hänen mukaansa Suomen kaltaisessa perinteisessä demokratiassa kansan mielipide on selvitettävä legitiimisti eli yleisesti hyväksyttävällä tavalla.

– Että myöskin ne, jotka jäävät tappiolle voisivat myöntää sen, että oikein meneteltiin, Niinistö sanoo STT:n haastattelussa.

Hän korostaa, että kansan mielipiteen kuuleminen tapahtuisi vasta neuvotteluiden lopputuloksesta.

Luotettava mittaamisen tapa olisi kansanäänestys, mutta Niinistö hyväksyy myös jonkun muun yhtä luotettavan tavan, jos sellainen löydetään.

Jos asia ajankohtaistuisi, niin kansan mielipiteen kuuleminen voisi Niinistön mukaan olla esimerkiksi mahdollista – joskin vaikeaa – myös eduskunta- tai presidentinvaalien yhteydessä. Silloin asian pitäisi olla vaalien selkeä pääteema.

Suomi ei nykylinjauksen mukaan ole hakemassa Nato-jäsenyyttä, mutta pitää mahdollisuuden siihen avoimena.

EU:ssa ollaan hakemassa myös linjoja talous- ja rahaliiton kehittämisestä.

Puolustusyhteistyön ohella EU:ssa ollaan hakemassa linjoja talous- ja rahaliiton kehittämisestä. Komissio antoi ehdotuksensa rahaliiton uudistamisesta viime keskiviikkona.

Niinistö toteaa ehdotusten lisäävän yhteisvastuuta, mikäli ne toteutuisivat.

– Komission ehdotus on kyllä melkoinen, hän sanoo.

Niinistö ottaa esimerkin omista kokemuksistaan valtiovarainministerinä vakaus- ja kasvusopimuksen ensi vuosista.

– Minulle oli suoraan sanoen pettymys, että noin kolmen vuoden päästä, kun Euroopan unionin hallitukset vaihtuivat, alkoi sopimus käytännössä muuttua. Muuntuminen johti yhteisvastuun suuntaan, vaikka nimenomaan keskeinen pointti oli, että no bail out, ei yhteisvastuuta. Tämä on varmasti tehnyt minusta vähän varovaisen näissä finanssiasioissa, Niinistö sanoo.

Niinistö sanoo näkevänsä ”helposti vähän mörköjäkin” sen suhteen, että linjaukset EU:n puolustusyhteistyön kehittämisestä ja talous- ja rahaliiton uudistuksista koplattaisiin yhteen.

–Finanssipuolen aika reippaan puoleiset ehdotukset eivät toivottavasti heijastu tuonne turvallisuuspuolelle, ettei tule mitään niputusta, Niinistö sanoo.

Niinistö puhuisi puolustuksen sijaan turvallisuusyhteistyöstä. Hän haluaa erottaa turvallisuuden omaksi teemaksi, sillä hän ei muista maailman historiasta unionia, jonka ensimmäinen lähtökohta ei olisi ollut turvan takaaminen unionin jäsenille. EU poikkeaa tästä.

Presidentti voi linjata arvoja ja periaatteita, ei euroja.

Presidentin toiminnan ytimessä ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Samalla presidentiltä on kaivattu arvojohtajuutta ja vaalikampanjoissa on nostettu esille myös muun muassa sote-uudistusta.

Niinistön mielestä on vaikea vetää raja, mikä on arvojohtajuutta ja mikä sopimatonta puuttumista sisäpolitiikkaan.

Niinistön mukaan presidentti voi linjata arvoja ja periaatteita, ei euroja tai prosentteja.

– Ihan selvä rajankäynti kulkee minusta silloin kun aletaan puhua esimerkiksi budjettirahoituksesta, Niinistö sanoo.

”Puhemies on kutsumassa palaverin koolle” – Puolueilta odotetaan näkemyksiä kiisteltyihin sopeutumiseläkkeisiin vielä ennen joulua

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Eduskuntapuolueilta odotetaan vielä ennen joulua näkemyksiä, miten ne suhtautuvat kansanedustajille maksettuihin kiisteltyihin sopeutumiseläkkeisiin.

Eduskunnan puhemiehen Maria Lohelan (sin.) ja eduskuntaryhmien edustajien on määrä keskustella sopeutumiseläkkeistä lähimmän parin viikon aikana.

– Puhemies on kutsumassa tällaisen palaverin koolle vielä ennen joulua, vahvisti pääministeripuolue keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen sunnuntaina.

Puhemies Lohelan puoluekollega Simon Elo uskoo, että myös ensimmäistä ulostuloa sopeutumiseläkeasiassa voi odottaa ennen joulua.

– Kyllä se (asia) vaatii vielä ensi vuonna varmasti käsittelyä, mutta sanotaanko, että (ennen joulua odotetaan) vähintään alustavia näkemyksiä (eduskunta)ryhmiltä, mihin suuntaan kehitystä pitäisi viedä, sinisten eduskuntaryhmää johtava Elo kuvailee.

Sopeutumiseläkejärjestelmä on saanut voimakasta julkista kritiikkiä. Ennen vuotta 2011 eduskuntaan valitut kansanedustajat ovat oikeutettuja sopeutumiseläkkeeseen, jos he ovat työskennelleet kansanedustajina vähintään seitsemän vuotta.

Sopeutumiseläke korvattiin vuonna 2011 sopeutumisrahalla, jonka edut ovat sopeutumiseläkettä suppeampia.

Kyseessä on ainutlaatuinen tilanne.

Sinisten Elon mukaan kansanedustajien sopeutumiseläkkeeseen mahdollisesti tehtävät muutokset vaatisivat eduskunnassa varsin laajaa yksimielisyyttä sekä perustuslaillisten näkökohtien huomioimista.

– Täytyy ottaa huomioon myös perustuslailliset kysymykset eli miten voidaan takautuvasti puuttua tällaiseen etuuteen, sanoo Elo.

Valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen on jo aiemmin arvioinut, että mahdolliset muutokset kansanedustajien sopeutumiseläkkeeseen menevät myös perustuslakivaliokunnan punnittavaksi.

Viljasen mukaan perusasetelma olisi se, että lähdetään jälkikäteen puuttumaan sellaiseen eläkejärjestelmään, joka on jo olemassa. Hän korostaa, että kyseessä on ainutlaatuinen tilanne.

– Tämä ei vastaa yleisen eläkejärjestelmän vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkettä. Tässä on luotu järjestelmä, jossa ennen vanhuuseläkkeelle siirtymistä on tavallaan työttömyyden turvan vuoksi luotu erillinen kansanedustajia koskeva eläkejärjestelmä, Viljanen sanoi viime kuussa STT:lle.

Valtakunnansovittelija Helle: Lakko uhkaa yhä vakuutusalaa – sovittelu jatkuu tiistaina

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Vakuutusalaa koskevan lakonuhan sovittelu jatkuu tiistaina aamupäivällä, kertoo valtakunnansovittelija Minna Helle.

Jos sopua ei löydy, ensimmäinen kahden päivän mittainen lakko uhkaa alkaa maanantaina 18. joulukuuta.

Riita koskee työaikoja ja erityisesti viikonloppuna tehtävää työtä. Vakuutusväen liitto on jo julistanut alalle ylityökiellon.

Vakuutusalan työehtosopimuksen piirissä on noin 10 000 toimihenkilöä.

Työriitaa soviteltiin valtakunnansovittelijan johdolla sunnuntaina.

Hallitusryhmät: Alkoholiveroa ei koroteta, jos kauppoihin ei saada 5,5 % vahvuisia juomia

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Alkoholiveroihin kaavaillut korotukset ovat peruuntumassa, mikäli eduskunta ei hyväksy alkoholiprosentin nostoa hallituksen linjaamaan 5,5:een.

Asia vahvistetaan hallitukseen kuuluvista keskustasta ja sinisistä. Myös hallituskumppani kokoomus on aiemmin kytkenyt yhteen alkoholin prosenttikorotuksen ja veronkorotuksen.

Eduskunta äänestää vielä ennen joulua laista, joka toisi nelosoluen ja lonkeron ruokakauppojen hyllyille. Tämän jälkeen olisi tarkoitus päättää alkoholiveron korottamisesta 100 miljoonalla eurolla.

– Nämä liittyvät yhteen. Eli ei tule veronkorotusta, ellei hallituksen esitys tällä 5,5:llä (prosenttirajalla) mene läpi, sanoo hallituspuolue sinisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo.

Pääministeripuolue keskustan aiemmin vaatiman kompromissin mukaan hallituspuolueiden kansanedustajat saavat äänestää prosenttirajasta vapaasti eli myös nykyisen 4,7 prosentin rajan puolesta.

Siksi on vielä epäselvää, meneekö hallituksessa linjattu ehdotus 5,5:n prosenttirajasta lopulta läpi.

Se summa pitää tietysti raapia jostain muualta.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen vahvistaa, että alkoholin prosenttikorotus ja veronkorotus ovat yhteydessä toisiinsa.

– Näin on näreet, mutta veronkorotuksella on laskettu saatavan 100 miljoonaan euron verotuotto ja se (summa) pitää tietysti raapia jostain muualta sitten siinä tapauksessa (että prosenttikorotus ei toteudu), sanoo Kaikkonen.

Sinisissä uskotaan, että verotuloihin mahdollisesti syntyvä aukko voitaisiin paikata pikaisella aikataululla valtion ensi vuoden budjettiin.

– Nopeassa aikataulussa pitää sitten katsoa, miten se 100 miljoonaa hoidetaan muulla tavalla, mutta olen vakuuttunut, että se pystytään hoitamaan, sanoo Elo.

STT ei sunnuntaina tavoittanut kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Kalle Jokista kommentoimaan asiaa.