Kemin kaupunki on lähettänyt maaliskuun alussa valtiovarainministeriölle oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksessa katsotaan, että valtiovarainministeriön maksuvaatimus on ristiriidassa perustuslain kanssa ja oikeuskanslerin tulisi arvioida uudelleen maksun lainmukaisuus.

Käytännössä Kemi joutuu nyt maksamaan valtiolle palveluista, jotka valtio on sille määrännyt: esimerkiksi päiväkodeista, kouluista ja ensi vuoden alussa myös kunnille siirtyvistä TE-palveluista. Järjetön tilanne johtuu soterahoitusjärjestelmästä.

Sen tarkoituksena oli siirtää kuntien sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvät valtionosuudet hyvinvointialueille ja hillitä sotemenoja ennen organisaatiomuutosta.

KEMISSÄ sotemenot ovat olleet korkeat. Niitä on kasvattanut ikääntynyt väestö ja korkea sairastavuus. Näistä syistä kaupungin on pitänyt tuottaa sotepalveluja keskimääräistä enemmän. Tätä ei ole valtiovarainministeriön laskelmissa huomioitu.

– Meillä ei noussut palvelujen taso ennen organisaatiouudistusta, vaan tilanne on ollut pitkään tällainen. Nyt meitä rokotetaan silti tässä tasausjärjestelmässä, sanoo Kemin kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja SDP:n puoluevaltuuston jäsen Pekka Tiitinen.

Tilanne asettaa kunnat eriarvoiseen asemaan. Samaan aikaan, kun Kemin maksutaakka kasvaa, naapurikunta Tornio saa valtionosuuksia 10 miljoonaa euroa.

Kemin lisäksi negatiivisia valtionosuuksia joutuu maksamaan Suomessa kymmenkunta muuta kuntaa.

– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun valtiolla ei ole rahaa, se tiputtaa ongelman kunnille, Tiitinen summaa.

KEMIN mahdollisuudet negatiivisen valtionosuuden maksuun on leikata palveluista tai ottaa lisää velkaa. Verojen kiristämistä Tiitinen ei pidä ensisijaisena vaihtoehtona, sillä Kemissä on Lapin kirein verotus jo nyt.

Tilanne on katastrofaalinen kaupungille, jolla on yli 100 miljoonan euron velkataakka jo ennestään. Tiitinen huomauttaa, että Kemissä on tehty paljon töitä aiemman alijäämän kattamiseksi, ja siinä on myös onnistuttu.

– Me olemme saaneet käyttötalouden kuntoon, ja tämän vuoden tilinpäätöksessä oli jo plussaa. Valtiovarainministeriö laittaa kuitenkin sopeutusohjelmamme aivan pipariksi. Se vaatii meiltä rahaa ja lähettää vielä mustan Mersun perään sanoakseen, että huonosti tehty.

KUNTIEN valtionosuusjärjestelmää ollaan muuttamassa. Uusi lainsäädäntö on tarkoitus saada voimaan vuonna 2026. Tämän hetkiseen tilanteeseen lakiuudistuksesta ei kuitenkaan ole apua.

Tiitisen mielestä ylimenokaudelle olisi luotava erillinen ratkaisu, eikä kuntien pitäisi maksaa negatiivisia valtionosuuksia lainkaan.

– Onko se nyt oikein, että kunnat maksavat valtiolle siitä, että ne tekevät valtion määräämiä tehtäviä? Valtion tulisi budjetoida kunnille valtionosuudet, jotka olisivat oikeudenmukaiset, Tiitinen sanoo.

Toinen asia on se, tulisiko Kemin, yhtenä Meri-Lapin ja koko Suomen keskeisistä teollisuus- ja vientikaupungeista, saada valtiolta aidosti lisää taloutensa tueksi.

Tiitinen muistuttaa, että Kemi tuottaa palveluja myös niihin kehyskuntiin, jotka nauttivat nyt positiivisista valtionosuuksista.

– Ylläpidämme palveluja, joista hyötyvät muutkin kuin kemiläiset: uimahalleja, kulttuuripalveluja ja muuta. Tätä ei ole huomioitu valtion rahoituksessa millään muotoa.

Pekka Tiitinen on Kemin kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja SDP:n puoluevaltuuston jäsen. KUVA ANNA-LIISA BLOMBERG

TIITINEN kertoo lähestyneensä asiassa alue- ja kuntaministeri Anna-Kaisa Ikosta (kok) jo viime syksynä.

Ikonen on julkisuudessa myöntänyt tuntevansa tilanteen, mutta väittänyt ongelman olevan liian monimutkainen, että ratkaisua valtiovarainministeriössä olisi saatu aikaan.

Tiitinen on eri mieltä.

– Ratkaisu tilanteeseen on helppo, valtiovarainministeriö budjetoi kunnille lisää rahaa.

Hän muistuttaa myös, että tilanteeseen olisi pitänyt osata ministeriössä varautua. Sote-uudistuksen rahoitusmallissa olevasta kuntarahoituksen valuviasta varoitettiin hyvissä ajoin muun muassa perustuslakivaliokunnan lausunnoissa.