Politiikka

Kenraali Hägglund pitää Naton laajentumista virheenä – ”Siinä on käynyt kuin koiralle, joka ajetaan nurkkaan”

Lehtikuva
Lehtikuva

Entinen puolustusvoimien komentaja, kenraali Gustav Hägglund pitää Naton laajentumista Itä-Eurooppaan virheenä, jota ilman moni nyt käynnissä oleva kriisi olisi vältetty. Venäjä on Naton laajentumisen myötä joutunut Hägglundin mukaan yhä enemmän nurkkaan.

Raja tuli vastaan hänen mukaansa siinä vaiheessa, kun Nato ilmoitti ottavansa mielellään jäsenikseen Ukrainan ja Georgian.

– Siinä on käynyt kuin koiralle, joka ajetaan nurkkaan. Se murisee aikansa, sitten se puree. Jos sen sijaan, että lähdettiin laajenemaan olisi tyydytty kumppanuuteen, maailma olisi hyvin erilainen tällä hetkellä. Ei olisi näitä kriisejä. Ei Itämerellä eikä monessa muussakaan paikassa, Hägglund sanoi keskiviikkona turvallisuuspolitiikan suuntaa käsittelevän Vakaus vaakalaudalla -kirjan (Into) julkistamistilaisuudessa.

En halunnut Suomea osaksi tätä sotilaallista rupusakkia.

Hän luonnehti kirjaa Suomen Nato-jäsenyyteen vähintäänkin varauksellisesti suhtautuneiden kirjoittamaksi. Oman kantansa Suomen Nato-jäsenyyteen Hägglund kertoi muuttaneensa myönteisestä kielteiseksi muun muassa sen vuoksi, että havaitsi Itä-Euroopan uusien jäsenmaiden ajaneen liittymisen jälkeen alas oman puolustuskykynsä.

– En halunnut Suomea osaksi tätä sotilaallista rupusakkia.

Kirjassa Hägglund toteaa pelkäävänsä mahdollisen Suomen Nato-jäsenyyden romahduttavan maanpuolustustahdon.

– Tämä olisi Nato-jäsenyyden suurin kielteinen vaikutus. Toinen iso negatiivinen seuraus olisi suhteemme Venäjään.

Suomella ei Hägglundin mukaan ole tähän mennessä ollut mitään yhteistä Naton uusien jäsenmaiden kanssa.

– Meidän referenssiryhmämme on ollut Ruotsi, Sveitsi, Itävalta ja Irlanti. Mikään niistä ei ole liittynyt Natoon. Ne, jotka ovat jäseniksi hakeutuneet ovat entisiä kommunistimaita.

Kirjaan yhdessä toimittaja Larserik Häggmanin kanssa kirjoittaneen kansanedustaja Maarit Feldt-Rannan (sd.) mukaan Suomen kannalta erityinen merkitys on Ruotsilla, joka on Suomen ohella osa Pohjolan puolueetonta vyöhykettä Venäjän ja Yhdysvaltain johtaman Naton välissä.

Haluamme säilyttää Itämeren mahdollisimman vapaana sotilaallisesta jännitteestä.

Mahdollisen Naton kiinnostuksen syyksi Feldt-Ranta ja Häggman arvioivat Baltian puolustamisen, jota Suomen ja Ruotsin jäsenyys helpottaisi huomattavasti.

Ruotsin hallitus on ilmoittanut, ettei liittyminen ole ajankohtaista eikä jäsenanomuksen jättämistä suunnitella. Aiempi konsensus asian ympärillä on kuitenkin Feldt-Rannan ja Häggmanin mukaan murentunut, ja opposition porvaripuolueet kannattava jäsenyyttä. Ukrainan tapahtumien vuoksi myös kansalaisten Nato-jäsenyyden kannatus on ollut Ruotsissa nousussa. Feldt-Ranta ja Häggman toivovat, että Suomi ja Ruotsi pysyisivät sotilasliiton ulkopuolella.

– Haluamme säilyttää Itämeren mahdollisimman vapaana sotilaallisesta jännitteestä ja vastakkainasettelusta, he kirjoittavat.

Jos Ruotsi tulevaisuudessa liittyisi Natoon, perässä seuraisi kenraali Hägglundin arvion mukaan myös Suomi.

– Jos Ruotsi liittyy, kyllä se on Suomelle todella tänka på -paikka. Melkein sanoisin, että kyllä Suomikin tulisi silloin liittymään Natoon, Hägglund sanoi.

Vakaus vaakalaudalla -kirjaan on kirjoittanut myös muun muassa kansanedustajat Erkki Tuomioja (sd.) ja Seppo Kääriäinen (kesk.) sekä professorit Pekka Visuri ja Markku Kivinen.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 38 Demokraatti
ANI SUORASUU - Ann Selinille ei ryppyillä
VARAA PAREMPAAN - Eveliina Heinäluoma haluaa herättää puolueet Helsingissä
KUIN ERI PLANEELTA - SDP:n ja hallituksen sote-linjat eivät kohtaa
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat