Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Ulkomaat

20.1.2020 10:21 ・ Päivitetty: 20.1.2020 10:21

Keskitysleirin helvetistä lapsena selvinneet muistavat kauhun vuodet: ”Me pysyimme ihmisinä”

Viikon kuluttua tulee kuluneeksi 75 vuotta natsi-Saksan kuuluisimman keskitys- ja tuhoamisleirin Auschwitz-Birkenaun vapauttamisesta. Neuvostojoukot saavuttivat eteläisessä Puolassa sijaitsevan leirin 27. tammikuuta 1945.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Lähellä Krakovan kaupunkia sijaitsevassa Auschwitz-Birkenaussa tapettiin tai menehtyi ainakin 1,1 miljoonaa ihmistä, heistä suurin osa juutalaisia.

Joitakin Auschwitziin lapsina joutuneita selvisi hengissä ja on yhä elossa:

Szmul Icek, syntynyt 1927 Puolassa

Icekin vanhemmat ja kaksi sisarta saivat surmansa holokaustissa. Hän asui sodan jälkeen Belgiassa ennen muuttamista Israeliin. Icek ei ole halunnut käydä museoksi muutetussa Auschwitzissa sodan jälkeen ja välttelee mieluiten puhumista koko aiheesta.

– En osaa selittää tapahtunutta, hän sanoo kyynelet silmissään.

Avraham Gershon Binet, syntynyt 1938 Tshekkoslovakiassa

Lisää aiheesta

Binet oli vain kuusivuotias joutuessaan Auschwitziin, mutta sanoo muistavansa yhä selvästi leirin ”helvetin”. Hän ei itkenyt koko aikana, koska pelkäsi, että sen takia voi tulla tapetuksi.

– Lapsia tapettiin joka päivä ilman mitään syytä, mutta minä en koskaan itkenyt, minä olin vahva, Binet muistelee.

Malka Zaken, syntynyt 1928 Kreikassa

Zaken oli 12-vuotias joutuessaan kuolemanleirille. Hänelle selvisi pian, että eloonjääminen riippuu natsivartijoiden tahdosta.

Zakenin tehtävänä oli kerätä ja viikata kaasukammioissa tapettujen juutalaisten vaatteita. Nykyisin hänen pieni asuntonsa Tel Avivissa on täynnä nukkeja, mikä muistuttaa onnellisesta lapsuudesta ennen kuin ”saksalaiset veivät meidät”.

Kun Auschwitzista kertominen toimittajalle käy ylivoimaiseksi, Zaken sanoo yhdelle nukeista.

– Älä huolestu Sean, ei hän ole saksalainen. Hän ei vie minua mihinkään.

Shmuel Blumenfeld, syntynyt 1925 Puolassa

Toisin kuin monet muut eloonjääneet, Blumenfeld on kerännyt kymmeniä kuvia ja muuta materiaalia juutalaisvainoista ja haluaa lukea asiasta edelleen. Hän sanoo muistavansa vielä ghetot, leirit ja vankitoverit.

Israeliin muutettuaan Blumenfeld pääsi vanginvartijana sanomaan viimeisen sanan Adolf Eichmannille, yhden holokaustin pääarkkitehdeista. Bulmenfeld näytti Jerusalemissa oikeuden eteen joutuneelle Eichmannille käsivarteensa tatuoitua keskitysleirin vankinumeroa.

– Teidän miehenne eivät saaneet tehtäväänsä suoritettua. Minä olin siellä kaksi vuotta ja olen vielä hengissä, Blumenfeld sanoi.

Menahem Haberman, syntynyt 1927 Tshekkosvovakiassa

Haberman tajusi päivä Auschwitziin saapumisen jälkeen, että suurin osa hänen perheestään oli tapettu. Tuolloin hän päätti jäädä henkiin – ja jäikin, ainoana kahdeksasta sisaruksesta.

– Mutta tunsin monia, jotka olivat todellakin parempia ihmisiä kuin minä. Miksi heidän täytyi kuolla ja miksi minä olen yhä elossa? Habermann kyselee.

Batsheva Dagan, syntynyt 1925 Puolassa

Dagan on yksi entisistä vangeista, joka aikoo osallistua Auschwitzin vapauttamisen muistopäivän tilaisuuteen paikan päällä Puolassa ensi maanantaina. Pedagogi ja psykologi on kirjoittanut holokaustista useista kirjoita, joista monet on tarkoitettu lapsille.

Koko perheensä menettänyt Dagan kertoo halunneensa pysyä hengissä valistaakseen tulevia sukupolvia.

– En muista holokaustista ainoastaan kauhua, vaan myös ihania asioita: toisten auttamista ja kykyä jakaa pieni leivänpala. Me pysyimme ihmisinä, Dagan kertoo.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU