– Verrokkimaihin katsottuna meiltä kuitenkin puuttuu ne kilpailukykytekijät, jotka loisivat meille kilpailuetua. Pelkkä suhteellinen kilpailukyky ei riitä vaan tarvitaan konkreettisia vahvuuksia, joilla paitsi osallistumme kilpailuun, myös voitamme sen, hän jatkaa Keskuskauppakamarin tiedotteessa.

Keskuskauppakamari esittää veroreformia talouskasvun edellytysten parantamiseen.

Ehdotuksen mukaan kolmen miljardin euron verorasitus siirrettäisiin talouskasvua haittaavista veroista työntekoa ja yritystoimintaa tukeville alueille.

Keskuskauppakamari ehdottaa tuoreessa julkaisussaan Suomen yhteisöverokannan tavoitetason laskemista Pohjoismaiden alimmaksi ja tarvittaessa lähemmäs 15 prosentin globaalia yritysverokantaa.

– Yhteisöverokannan alentaminen 18 prosenttiin parantaisi Suomen kilpailukykyä Suomeen suuntautuvien investointien osalta ja antaisi yrityksille signaalin siitä, että Suomi pidetään kilpailukykyisenä investointi- ja sijaintipaikkana yrityksille, Romakkaniemi sanoo tiedotteessa.

Suomessa yhteisöveroprosentti laski viimeksi 2014 alussa 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin.

KESKUSKAUPPAKAMARIN tuore Kilpailukykyä Suomelle -julkaisu on kokonaisesitys Suomen hallitukselle kasvu-uudistuksiksi toteutettavaksi kevään puoliväliriihessä.

Ohjelman uudistusten toivotaan otettavan mukaan myös Risto Murron kasvutyöryhmän esitykseen.

Keskuskauppakamari painottaa julkaisussaan kasvua tukevan veroreformin lisäksi puhtaan ja toimitusvarman sähkön merkitystä Suomen kasvulle sekä puhtaalle siirtymälle. Ydinvoiman edistäminen on kokonaisuudessa keskeisessä asemassa.

Keskuskauppakamarin mukaan pula osaavasta työvoimasta uhkaa muodostua Suomen talouden kasvun pullonkaulaksi. Tilanne tiukentuu, kun kasvu lähtee vauhtiin.

– Kansainväliset osaajat ovat jo nyt avainasemassa: yhä useampi startup perustetaan Suomessa ulkomaalaistaustaisten toimesta. Ilman merkittävää nettomaahanmuuttoa Suomi menettäisi 2040-vuoteen mennessä yli 200 000 työikäistä samalla, kun eläkeläisten määrä kasvaa 300 000:lla, Romakkaniemi sanoo.

Suurimpana esteenä yrityksille kansainvälisissä rekrytoineissa on monimutkaisen ja aikaa vievä byrokratia. Keskuskauppakamarin mukaan maahanmuuttoprosessien sujuvoittamiseksi digitaalinen tunnistautuminen lähtömaassa sekä rajamuodollisuuksiin integroitu tunnistusprosessi voitaisiin pilotoida Suomen kansainvälisen rekrytoinnin kohdemaissa.

Suomen tulisi ottaa mallia Kanadasta kansainvälisten osaajien rekrytoinnissa ja yhteiskunnan vastaanottavuudessa.

– Esitämmekin käynnistettäväksi selvitystä, kuinka Kanadassa käytössä oleva pisteytysmalli pysyvän oleskeluluvan saamiseksi voitaisiin implementoida Suomeen, Romakkaniemi sanoo tiedotteessa.

Lisäksi Suomi tarvitsee nopeasti toteutettavia uudistuksia, joilla voidaan lisätä logistista kilpailukykyä.