Politiikka
7.2.2022 09:01 ・ Päivitetty: 7.2.2022 09:01
Keskuskauppakamari vaatii kunnianhimoisempia työllisyystoimia – työkalupakissa ansiosidonnaisen porrastaminen ja keston leikkaaminen
Hallitus valmistautuu päättämään 110 miljoonalla eurolla julkista taloutta vahvistavista työllisyystoimista helmikuun puoliväliin mennessä. Keskuskauppakamarin mukaan suunniteltujen toimien mittaluokka on riittämätön.
”110 miljoonalla eurolla julkista taloutta vahvistavat työllisyystoimet ovat pisara meressä suhteessa rakenteellisten työllisyystoimien tarpeeseen ja julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Oikea mittasuhde välittömille työllisyystoimille olisi kymmenkertainen. Kestävyysvajeen mittaluokka on satakertainen, noin kymmenen miljardia euroa”, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi sanoo tiedotteessa.
Keskuskauppakamari vaatii kunnianhimoisempia työllisyystoimia, kuten ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista ja sen keston leikkaamista 300 päivään.
”Suomessa ansiosidonnaista päivärahaa saavista työttömistä kolme neljästä työllistyy 300 päivän kuluessa työttömyyden alkamisesta. Lisäksi työttömyyden edetessä laskeva taso saisi aikaan kannusteen heti työttömyyden alussa ottaa vastaan mitä tahansa tarjolla olevaa työtä”, Romakkaniemi perustelee.
Romakkaniemen mukaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäksi uudistamista kaipaa työn verotus, jota tulisi alentaa.
”Tarvitsemme myös lisää paikallista sopimista sekä osaamisperusteista maahanmuuttoa”, Romakkaniemi sanoo.
Keskuskauppakamarin mukaan hallitus on kasvattanut valtion vuosittaista budjettia etupainotteisesti hallituskauden alusta alkaen ja lisännyt kertaluonteisten, yli kahden miljardin euron tulevaisuusinvestointien lisäksi myös valtion pysyviä toimintamenoja merkittävästi.
Romakkaniemen mukaan menojen vastapainoksi sovitut julkista taloutta vahvistavat työllisyystoimet ovat kuitenkin jääneet erittäin vaatimattomiksi.
”Lähes kaikki hallituksen työllisyystoimiksi laskemansa ovat vaatineet julkisten menojen lisäämistä. Työllisyyttä onkin siten “ostettu” ylöspäin. Samaan aikaan valtio on jatkanut velkaantumistaan, vaikka koronan aiheuttama velka jätettäisiin huomioimatta”, Romakkaniemi sanoo.
Keskuskauppakamari kertaa hallituksen asettaneen tavoitteekseen nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin ja että työllisten määrä vahvistuu vähintään 60 000 henkilöllä hallituskauden aikana. Tavoitetta on sittemmin muutettu niin, että hallitus tavoittelee työllisten määrän päätösperäistä vahvistumista 80 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä.
”Työllisyysasteen trendi on noussut 73,5 prosenttiin, mutta samanaikaisesti työttömyys ei ole laskenut merkittävästi. Työttömyyden heikko kehitys kertoo rakenteellisista ongelmista ja kannustinloukuista. Työllisyys siis nousee, mutta julkinen talous ei vahvistu riittävästi, vaikka alkuperäisen työllisyystavoitteen koko idea oli julkisen talouden vahvistaminen”, Romakkaniemi sanoo.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.