Politiikka
14.4.2023 08:50 ・ Päivitetty: 14.4.2023 08:50
Keskusta ja Liike nyt jättivät tiedotustilaisuuden väliin – näin puolueet luonnehtivat hallitustunnustelija Orpon kysymyksiä
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo valittiin tänään hallitustunnustelijaksi eduskuntaryhmien kokouksessa.
Hallitustunnustelijana hän jakoi kysymykset kaikille eduskuntaryhmille. Niihin on vastattava ensi tiistaihin kello 12 mennessä.
Orpo ja eduskuntaryhmät järjestivät kokouksen jälkeen tiedotustilaisuuden, jota ennen kuitenkin keskustan edustajat puheenjohtajansa Annika Saarikon sekä Liike nyt Harry Harkimon johdolla poistuivat.
– Kokouksessa ei tapahtunut mitään dramaattista, Petteri Orpo kommentoi huomattuaan ryhmien poistumisen vasta tiedotustilaisuudessa median kysyessä asiaa.
KOKOOMUS kysyy eduskuntapuolueilta peräti 24 eri kysymystä, joten kysymyspatteri on melko laaja. Kovin yksityiskohtaisia kysymykset eivät kuitenkaan ole. Niistä ei ole esimerkiksi suoraan luettavissa ajatusta, että kokoomus haluaisi välittömästi pudottaa jonkin puolueen kuvioista. Laajat neuvotteluasetelmat ja kilpailuttamisen mahdollisuus halutaan ilmeisesti säilyttää tai ainakin pyrkiä viestimään, että näin olisi.
Muun muassa sitä kysytään, sitoutuuko kukin puolue valtiovarainministeriön virkatyönä esittämään julkisen talouden tasapainottamisen mittaluokkaan tulevalla vaalikaudella. VM on puhunut 6 miljardin sopeutustarpeesta, mutta tätä lukua kysymyksissä ei kuitenkaan suoraan mainita.
Median kysyessä Orpo kuitenkin sanoi, että mittaluokasta puhuminen tarkoittaa 6 miljardia. Orpo painotti jälleen, ettei 6 miljardin sopeutus tarkoita 6 miljardin leikkauksia, vaan kyse on leikkauksista, säästöistä, rakenteellisista uudistuksista ja kasvua ja työllisyyttä parantavista konkreettisista toimista.
Kysymykset liittyvät myös muun muassa energiaan, palveluihin, soteen, ruoantuotantoon, työperäiseen maahanmuuttoon ja ympäristöön.
Orpon itsensä mukaan kaikkein oleellisinta on, miten turvataan suomalainen hyvinvointiyhteiskunta.
Orpo sanoi, että laaja kysymyspatteristo on hyvä sen vuoksi että se tuottaa parhaan mahdollisen tiedon hallitustunnustelijalle eri puolueiden ajatuksista.
KOKOOMUKSEN puheenjohtaja keskustelee kaikkien eduskuntaryhmien kanssa maanantaista tiistaihin 24.-25.4.
– Sen jälkeen sitten varmaan alkaa hahmottumaan, miltä pohjalta lähdetään varsinaista hallitusneuvottelua käymään.
Orpo ei ole asettanut varsinaista tiukkaa aikataulua sille, koska ratkaisu hallituspohjasta neuvotteluja varten tehdään.
– Tärkeämpää on se, että löytyy varmuutta siihen, miltä pohjalta lähdetään eteenpäin kuin päivämäärä. Varmaan jossain vapun ympärillä pitäisi alkaa olla valmista.
Kokoomus julkaisee kaikkien ryhmien vastaukset vastausmääräajan umpeuduttua.
Tähän asti Orpo sanoo olleensa ”suht tasapuolisesti” yhteydessä eri puolueisiin.
PERUSSUOMALAISTEN puheenjohtaja Riikka Purra luonnehti kokoomuksen jakamia kysymyksiä varsin tasapainoisiksi ja monipuolisiksi.
– Kysymyspatteristo oli laaja ja SDP:llä ei ole mitään ongelmaa näihin vastata, totesi SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin.
RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson piti kysymyspatteristoa ”aika odotettuna”.
Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo totesi listan olevan kattavampi kuin he osasivat olettaa. Hän pitää hyvänä, että kysymyksissä mainitaan esimerkiksi kansainväliset ihmisoikeussopimukset. Hän oli huolissaan siitä, ettei niissä puhuta hiilinieluista.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson piti kysymyksiä monipuolisina. Hän kiinnitti huomiota siihen, ettei köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisestä ole mainintaa.
– Erittäin hyvä ja kattava kysymyslista, sanoi kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah.
PETTERI Orpo arvioi, että kysymysten laajuus antaa puolueille mahdollisuuden tuoda esiin myös omia näkökulmiaan.
– Kuinka tarkkaan kukin puolue vastaa, se on heidän omissa käsissään. Me tulemme vakavasti lukemaan joka rivin ja joka sanan, mitä vastauksissa on. Toivon ja uskon, että kaikki ottavat tämän hyvin vakavissaan.
Orpon kysymyspatteristossa kysytään myös puolueilta, jotka eivät olisi valmiita osallistumaan hallitusvastuuseen, ovatko ne valmiita tukemaan puolueen tavoitteiden toteuttamista hallituksen ulkopuolelta.
Orpon mukaan tässä ei ole kuitenkaan kyse vähemmistöhallituksen pohdinnasta.
– Tavoitteena on muodostaa mahdollisimman vahva enemmistöhallitus. Kyse on siitä, onko mahdollista tehdä joissain asioissa parlamentaarista yhteistyötä.
Hän nosti esiin esimerkiksi koronan hoidon viime vaalikaudelta.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.