Esityslistan kohta kuusi on “keskustan presidenttiehdokkaan valinta”.

“Puoluehallitus kutsui ylimääräisen puoluekokouksen koolle nimeämään Suomen Keskusta rp:n presidenttiehdokkaan vuoden 2024 Tasavallan presidentin vaaliin puolueen sääntöjen 31 §:n mukaisesti. Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen esittelee puoluehallituksen esityksen Keskustan presidenttiehdokkaaksi“, esityslistassa lukee.

Hetkinen. Eikö keskustalaisen Olli Rehnin pitänyt lähteä valitsijayhdistyksen presidenttiehdokkaaksi? 20 000 kannattajakorttiakin on jo kerätty. Vastaus tähänkin kysymykseen on myönteinen.

Menettely on ainutlaatuinen. Esimerkiksi Pekka Haavistosta tulee valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas, jota vihreät vain tukee ja sama malli oli käytössä kokoomuksella, kun Sauli Niinistö oli valitsijayhdistyksen ehdokkaana vuoden 2018 vaaleissa.

Julkisuudessa on kyllä ollut tietoa, että keskusta nimittää oman presidenttiehdokkaansa, mutta moni ei ole asiaa sisäistänyt. Taustakeskusteluissa on selvinnyt, että vielä eilen tilanteesta oli vääriä käsityksiä keskustan varapuheenjohtajatasolle asti. On luultu, että keskusta vain tukisi Rehnin ehdokkuutta.

PUOLUESIHTEERI Riikka Pirkkalaiselle asia sen sijaan on selvä.

Tuleeko Olli Rehnistä puoluekokouksessa keskustan presidenttiehdokas?

– Kyllä. Kyllä tulee. Eli puoluehallitus on nimenomaisesti tehnyt esityksen elokuun alun kokouksessaan. Pohjaesitys on lauantaina ylimääräisessä puoluekokouksessa se, että hänet asetetaan keskustan presidenttiehdokkaaksi.

Pirkkalainen sanoo, että kyseessä on tilanne, jonka vaalilaki tunnistaa.

– Valitsijayhdistyksellä ja puolueella voi olla yhteinen ehdokas.

Hän ei tiedä, että Suomessa olisi ennen kokeiltu vastaavaa.

Puoluesihteeri toteaa, että keskusta ja myös Rehn ovat yrittäneet viestiä, että yhtäältä haetaan laajaa kansanliikettä yli puoluerajojen. Toisaalta Pirkkalainen jatkaa, että Rehn ei ole missään vaiheessa yrittänyt häivyttää tai peitellä poliittista taustaansa.

– Keskustaväki on esimerkiksi ollut kannattajakorttien keräämisessä mukana. Meille tämä on täysin selvää, ei tässä ole mitään peiteltävää, Pirkkalainen sanoo ja lupaa lauantaina avata myös puoluekokoukselle, mikä on valitsijayhdistyksen tarkoitus.

Pirkkalaisen mielestä valitsijayhdistys on ketterä, kansainvälinenkin tapa tehdä vaalikampanjoista projekteja.

– Valitsijayhdistykset ovat itsenäisiä projekteja, irti puolueen poliittisesta ja perinteisestä järjestöllisestä toiminnasta, Pirkkalainen näkee.

Kun Pirkkalaiselta kysyy, ovatko valitsijayhdistyksen toimijat kuitenkin keskustalaisia, hän sanoo, että esimerkiksi kampanjapäällikkö tulee täysin poliittisen toiminnan ulkopuolelta. Valitsijayhdistyksen harvoissa palkatuissa henkilöissä on kuitenkin myös keskustataustaisia toimijoita mutta Pirkkalaisen mukaan myös paljon keskustan ulkopuolelta tulevia vapaaehtoisia.

Keskustan palkkalistoilla valitsijayhdistyksen palkkaa saavat ihmiset eivät Pirkkalaisen mukaan ole, vaan koko vaaliorganisaatio on valitsijayhdistyksen kontolla.

– Tässä ei pyöri ikään kuin epäselvää tilitystä.

Tuleeko Rehnistä nyt eräänlainen hybridiehdokas vai miten häntä voisi kutsua?

– En osaa sanoa, onko se hybridi vai mikä se on. Meille se oli itsestäänselvää, että halutaan ihmisiä yhdistävä kansanliike, mutta puolueen ei tarvitse olla jotenkin häivytettynä taustalta. Suomi on kyllä sen verran pieni maa, että jokainen tietää poliittiset taustat eikä niitä kannata demokratiasta ylpeiden toimijoiden yrittää millään tavalla peitellä. Kun vaalilaki tämän tällä tavalla vahvistaa, meidän mielestämme se oli avointa ja rehtiä, että näin se myös sitten hoidetaan.

Pirkkalainen sanoo toivovansa myös kunnioitusta suomalaisille puolueille, jotka ovat hyvinvointivaltion luoneet.

– Siihen, mitkä suhdanteet nostavat minkäkin puolueen ja poliittisen linjan kärkeen, suomalaiset saavat aina ottaa kantaa. Se on demokratian elämistä ja hyvä juttu.

Seuraavat terveiset lähtevät esimerkiksi Mika Aaltolan suuntaan. Aaltola on pitänyt esillä sitä, että on tulossa ehdokkaaksi puolueiden ulkopuolelta:

– Kyllä minulla vähän sellainen harmitus on mielessä ollut, kun olen lukenut näitä kannanottoja, jotka tarkoituksellisesti haluavat puhua suomalaisista puolueista pahaa. En itse kampanjaani rakentaisi sen varaan, Pirkkalainen sanoo.

– Luulen että ihmiset kaipaa ehdokasta päivänpolitiikan ulkopuolelta, kun katselee tuota päivänpolitiikkaa, Aaltola on sanonut.

Mitä sanoisit Sauli Niinistölle, joka ilmoitti ennen 2018 vaaleja valitsijayhdistyksen perustamisesta ja sanoi: ”Presidentti alkaa olla yhä enemmän etäällä puoluepolitiikasta, niin miltä tuntuisi jos presidenttiehdokkaan takana olisikin valitsijayhdistys.”?

– Puoluepolitiikasta presidentti onkin etäällä, mutta Sauli Niinistö ei ole koskaan yrittänyt tehdä poliittiseen järjestelmään pesäeroa, Pirkkalainen vastaa.

Äänestäjät voivat tukea hyväksytysti vain yhtä valitsijayhdistystä. Käytännössä Rehn, joka pääsisi ehdokkaaksi ilman kannattajakorttejakin, saattaa vaikeuttaa esimerkiksi kortteja keräävän Aaltolan ja Paavo Väyrysen työtä, sillä kultakin äänioikeutetulta on mahdollista hyväksyä vain yhden kortin allekirjoitus. Pirkkalainen ei näe tässä ongelmaa.

– Jokainen valitsijayhdistyshän tavallaan blokkaa samalla tavalla mahdollisuudet pois, koska oikeusministeriö tarkastaa, että ei voi olla kuin yhden henkilön valitsijayhdistyksessä mukana… En itse ajattele, että se olisi jollain lailla epäreilu tilanne. Vaalilaki mahdollistaa tämän ja me avoimuuden nimissä hyödynnämme vaalilain mahdollisuutta.

Entä voivatko ne ihmiset, jotka ovat halunneet tukea Rehniä nimenomaan valitsijayhdistyksen ehdokkaana kannattajakortin allekirjoitettuaan pettyä tai kokea tulleensa harhautetuksi, kun Rehnistä tulee nyt myös keskustan ehdokas?

– Ei kannata kokea näin. Tämä on maksimaalista avoimuutta, Pirkkalainen vastaa.

Sellaistakaan ajatuskulkua Pirkkalainen ei allekirjoita, että keskusta olisi pelännyt Rehnin jäävän vaille 20 000 kannattajakorttia ja valmistautunut sen vuoksi myös tämän ehdolle asettamiseen. Hän sanoo, että puoluehallituksen päätös presidenttiehdokkaan asettamisesta tehtiin siinä vaiheessa, kun ei ollut edes mitään käsitystä siitä, miten korttien kerääminen etenee.

– Ei meillä ole kyllä missään vaiheessa ollut sellaista keskustelua puolueen sisällä, ettei kortteja saataisi kasaan. Nehän olisi saatu jo ihan vaikka keskustalaisilta allekirjoitukset pyytämällä. Ei se ole siinä ongelma.

– Tämä on tehty puhtaasti avoimuuden periaatteen vuoksi, kun vaalilaki sen mahdollistaa, että toimitaan valitsijayhdistyksen ja puolueen kautta.

Pirkkalainen tekee tyhjäksi myös sen, että Rehnin nimittämisellä puolueen ehdokkaaksi olisi haluttu varmistaa, ettei Paavo Väyrynen pyri keskustan presidenttiehdokkaaksi. Väyrynen vetäytyi toukokuussa keskustan esivaalista presidentinvaaleihin.

Hän ihmettelee ylipäänsä, että mediassa koetaan laajemminkin, että keskustan ehdokkaan asettamisessa olisi jotakin savuverhoa.

– Me olemme päinvastoin pyritty kertomaan niin avoimesti kuin mahdollista, että valitsijayhdistys on perustettu sitä varten, että yli puoluerajojen voisi tulla ja poliittisesti sitoutumattomana mukaan. Tähän ei liity puolueen kannalta minkäännäköistä taktikointia.

Hän muistuttaa, että keskustalaisilla järjestöillä, joita on liki 2 000, oli yli kolme kuukautta tehdä esityksiä esivaalia varten.

– Esityksiä tuli vain ja ainoastaan yhdestä henkilöstä, (Olli Rehnistä).

Kun Pirkkalaiselta kysyy vielä itse määritelmää, mikä ehdokas Olli Rehn vaaleissa on, keskustan ja valitsijayhdistyksen vai valitsijayhdistyksen ja keskustan ehdokas, hän vastaa:

– Ehkä minä sanoisin juuri siinä järjestyksessä kuin se vaalilaissa on eli valitsijayhdistyksen ja keskustan ehdokas.

RIIKKA Pirkkalainen valittiin puoluesihteeriksi vuonna 2018. Hän on vetänyt puoluetoimistoa puolueen kannalta vaikeana aikoina ja kannatusalhossa. Turun ylimääräisessä puoluekokouksessa hän ei enää tavoittele jatkokautta. Pirkkalainen aloittaa Kainuun maakuntajohtajana vuodenvaihteessa.

Hän itse kutsuu puoluesihteerikauttaan historiallisen vaikeaksi esimerkiksi huonojen vaalitulosten vuoksi. Hän sanoo arvostavansa suuresti sitä, että keskustaväki on valinnut hänet kaksi kertaa yksimielisesti jatkokaudelle.

– Ajattelen kiitollisuudella meidän porukkaa. He ehkä kuitenkin ajattelivat, että tässä on kyse syvemmistä asioista kuin pelkästään siitä, millainen puoluesihteeri puolueen peräsimessä on ollut.

Järjestöllisellä puolella keskusta on purkanut velkaa.

– Taakse jää vaalitappioista huolimatta kuitenkin taloudellisesti pää pinnan yläpuolella oleva puolue, joka on tehnyt useita vaaleja ottamatta sentin latia velkaa. Kyllä siitä osaan olla myös aika ylpeä.

Puoluesihteerivaihdos tulee hänestä hyvään saumaan.

– Kaikkeni olen antanut näiden vuosien aikana. Nyt kun olemme oppositiossa, on myös uuden energian aika. On ihan luontevaa, että puoluesihteeri vaihtuu.

MAAKUNTAJOHTAJAKSI lähtö tarkoittaa Pirkkalaisen mukaan paitsi Kajaaniin muuttoa, myös sitä, että hän jättää politiikan sen eri tasoilla.

– Maakuntajohtaja toimii virkavastuulla, ei ole itse poliittinen toimija.

– En aio olla vaaleissa ehdolla.

Pirkkalaisen lähdön myötä oppositioon jää keskusta, joka on hiljattain ollut niin oikeistolaisessa kuin vasemmistolaisessa hallituksessa ja joka nyt etsii omaa paikkaansa Orpon porvarihallituksen ollessa vallassa.

Tähän asti keskusta on pyrkinyt tasapainoilemaan ja etsimään elintilaa nimenomaan poliittisessa keskustassa. Korostetaan, että joissakin asioissa hallitusta tuetaan mutta joissakin sen päätöksiin otetaan etäisyyttä.

Kuinka vaikeaa keskeltä on löytää poliittista elintilaa?

– Se on tuhannen taalan kysymys. Sitähän ei voi kukaan etukäteen tietää. Periaatteessahan sille olisi tilausta. Suomalaiset kuitenkin eri tutkimusten mukaisesti odottaisivat politiikalta paljon enemmän ratkaisuhakuisuutta ja hyviä käytöstapoja. Jää nähtäväksi.

Pirkkalainen sanoo, ettei suomalainen politiikka voi olla vain “on tai off” eli että olisi vain kaksi vaihtoehtoa, ja muistuttaa, että joka tapauksessa politiikassa tehdään kompromisseja.

Pirkkalaisen mukaan keskustan on tunnustettava toisaalta myös hallituksen hyvät esitykset mutta samalla myös pidettävä kiinni omaleimaisuudestaan ja vastustettava omaan arvomaailmaan istumattomia esityksiä. Viestinnällisesti tällainen voi olla vaikeaa.

– Onhan se keskustalle elinehto, että rooli löytyy ja politiikan tila syntyy. Emme me minun nähdäkseni voi missään nimessä tältä arvopohjalta soveltua mihinkään muuhun kuin poliittiseen keskustaan. Me emme ole oikeisto- emmekä vasemmistopuolue. Meidän elintila perustuu siihen, että me olemme keskellä.

Pirkkalainen allekirjoittaa sen, etteivät pelkät hyvät käytöstavat ja rakentava keskustelu nykypolitiikassa välttämättä kanna pitkälle.

– Mutta aina syntyy politiikassakin uusia suhdanteita. Tottahan me toivomme, että reilun 10-15 vuoden mittainen populistisen ja kärjistävän politiikan suhdanne voisi olla hiipumassa.

Viime vuosikymmenellä niin oikeistopopulismi kuin vasemmistopopulismikin osin ovat lisääntyneet. Hänen mukaansa vihreätkin ovat Euroopan eri maissa lähteneet liikkumaan poliittisesta keskustasta vasemmistoradikalismia tai -populismia.

Kun Pirkkalaiselle arvelee, että vihreät ovat tällä hetkellä puolueessa vähän samanlaisessa tilanteessa kuin keskusta eli etsimässä tilaa keskeltä, hän sanoo, ettei ole havainnut vihreiltä lainkaan avauksia, joissa he olisivat tulossa kohti poliittista keskustaa.

Olli Rehnistä on tulossa valitsijayhdistyksen ja keskustan presidenttiehdokas. Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa