Hallitus on tekemässä kaudellaan yhteensä 9 miljardin euron sopeutuksen julkiseen talouteen.

Jos on uskominen tänään julkaistua keskustan vaihtoehtoa hallituksen kehysriihipäätöksille, puolueen linja sopeuttaminen on vieläkin tiukempi.

Puolueen varapuheenjohtaja Markus Lohi kertoo, että keskusta esittää 7-8 miljardin euron ohjelmaa vaihtoehtona hallituksen kolmen miljardin euron kehysriihipäätöksille.

Onko tämä siis yhteensä 12,5 miljardia?

– Näinkin voidaan ajatella. Toki täällä on pieniltä osin samoja elementtejä. Puhutaan ehkä suuruusluokassa 11-12 miljardin euron kokonaisuudesta, Lohi sanoo Demokraatille.

– Tämä 7-8 miljardin euron paketti on nyt vastaus hallituksen kehysriihiratkaisuun ja meidän erillinen paketti, kun hallituksella oli hallitusohjelmassa 6 miljardin paketti, meillä oli 4,5 puolen miljardin silloin.

Ja nämä eivät mene päällekkäin?

– Nämä eivät mene päällekkäin, koska me heidän kuudesta miljardista kaksi miljardia olemme työllisyysuudistuksilla kuitanneet muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Me emme esimerkiksi leikkaisi lapsiperheiden työttömyysturvasta kuten hallitus ja meillä olisi oma malli työttömyysturvaan ja myös aikuiskoulutustukeen. Muilta osin me käytännössä olemme ne valmiita kuittaamaan… Puolentoista miljardin ero aikaisemmassa paketissa tulee siinä, että me emme niitä rahoja imuroisi hyvinvointialueilta.

KÄYTÄNNÖSSÄ siis keskusta sopeuttaisi 3-4 miljardia enemmän kuin hallitus.

– Kyllä, tässä kokonaisuudessa. Varmasti hallituskin tavoittelee eläkereformista julkisen talouden kestävyyttä, mutta heillä toistaiseksi se tavoite ei ole näin kunnianhimoinen kuin meillä.

Keskustan tänään julkaisemassa kehysriihivaihtoehdossa lukee, että eläkejärjestelmää on syytä vahvistaa reippaammin kuin hallituksen tavoittelemalla miljardilla eurolla. Keskustan tavoite on 2-3 miljardia euroa.

Keskusta luopuisi työttömyysturvan eläkekarttumasta, poistaisi tutkintojen eläkekarttuman ja rajaisi leskeneläkettä asteittain kaksivuotiseksi. Se pyrkisi tavoittelemaan eläkevaroille korkeampaa sijoitustuottoa ja tehostaisi eläkkeiden maksatuksen hallintoa.

Kun keskusta esitteli sopeutusvaihtoehtoaan tänään medialle eduskunnassa, media tiedusteli, miten puolue odottaa työmarkkinajärjestöjen suhtautuvan eläkeuudistukseen. Hallitus on antanut niille tehtäväksi miljardin euron eläkesopeutuksen.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sanoi, että on enemmänkin toivottavaa, että työmarkkinajärjestöt saavat luotua sovun miljardin paketista.

– En usko, että tämä ympärillä tapahtunut muu työmarkkinakahakka on ainakaan neuvotteluasetelmaa on parantanut. Se on tietenkin hyvin valitettavaa.

Saarikko tuntuu kuitenkin pitävän välttämättömänä isompaa eläkereformia Suomen väestö- ja syntyvyysennusteiden nojalla.

– Vastakysymyksenä voi esittää, että kai tämä nyt kuitenkin on kestävämpi tapa suhtautua kokonaisesityksellä eläkejärjestelmän kestävyyteen kuin valtiovarainministerin puolihuolimaton heitto, että eiköhän me eläkeikää voitaisi nostaa. En usko, että se lausunto hirvittävästi lisäsi luottamuksen ilmapiiriä jo muutoinkin tulehtuneilla työmarkkinoilla, Saarikko sanoi.

DEMOKRAATTI tiedusteli varapuheenjohtaja Markus Lohelta myös keskustan sopeutuksen työllisyysvaikutuksia.

Lohen mukaan keskusta on lasketuttanut vaikutuksia yksittäisten toimenpiteiden osalta.

– Mutta pääosin, jos katsotaan isoa listaa sekä vero- että menopuolelta, pääosin ne ovat tulleet valtiovarainministeriön reilu vuosi sitten keväällä tekemien meno- ja verokartoituksen laskelmien pohjalta. Eli vaikutukset on poimittu pääosin sieltä. Siellä ei ole työllisyysvaikutuksia, mutta (siellä on) julkisen talouden säästövaikutuksia.

Koko 12 miljardin euron paketista keskusta ei ole pyytänyt työllisyysvaikutuksia eduskunnan tietopalvelulta eikä Lohi usko, että sitä kyettäisiin laskemaankaan.

– Mutta kuten sanoin, mehän olemme tässä kokonaisuudessa hyväksymään pääosin (hallituksen) työelämäuudistukset.

– Minä uskon, että me saisimme varmaan saman työllisyysvaikutuksen (kuin hallitus) sitä kautta, että hallituksen paketissa on paljon toimia, jotka laskevat talouskasvua. Kuten he ovat itse todenneet, ensi ja seuraavana vuonna talouskasvu heikkenee puoli prosenttia heidän pakettinsa myötä. Me esimerkiksi emme olisi valmiita leikkaamaan kotitalousvähennystä ja nostamaan niin voimakkaasti arvonlisäveroa. Kyllä nämä toimet ovat juuri niitä, jotka heikentävät talouskasvua ja työllisyyttä.

Keskusta esittää vaihtoehdossaan yleisen arvonlisäveroprosentin nostamista 24:stä 25:een, kun hallitus nostaa prosentin syyskuun alusta 25,5:een. Keskusta ei kajoaisi alempaan 10 prosentin arvonlisäverokantaan eli se ei nostaisi esimerkiksi lääkkeiden ja matkailu-, liikunta- ja kulttuuripalvelujen verotusta 14 prosenttiin.

HALLITUS on kertonut pyrkivänsä estämään Suomen joutumisen EU:n alijäämämenettelyyn eli niin kutsutulle tarkkailuluokalle. Julkisen talouden alijäämä ei saisi heiketä tänä vuonna enempään kuin 3,5 prosenttiin.

Keskusta ei ole laskenut, miten heidän toimensa vaikuttavat julkisen talouden alijäämään.

– Meillä ei ole tietenkään samanlaista laskentaresurssia käytössä kuin valtiovarainministerillä. Meidän sopeutus, sekä suorat meno- että verosopeutukset, on samaa 3 miljardin luokkaa kuin hallituksella ja sitten meillä on lisäksi toimet, mitä he lukevat leikkauksiksi hyvinvointialueille. Me olemme samat toimet valmiita tekemään, mutta annamme työvälineillä hyvinvointialueille kurottavaksi alijäämää itse umpeen. Me uskomme, että tällä pääsisimme pienempään julkisen talouden alijäämään, valtion taloudessa samaa luokkaa, julkisessa taloudessa se olisi varmasti pienempi. Se, mikä meidät pelastaa, on kasvu. Hallituksella on hyviä kasvutoimia, mutta ne eivät ole riittäviä.

Keskusta esittää satsauksia erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kasvutoimiin.

KESKUSTAN vaihtoehtoon on kirjattu soten 1 miljardin menojarru.

“Jo hallitusohjelma sisälsi lähes 1,65 miljardiin euron sopeutukset hyvinvointialueille. Siitä noin 550 miljoonaa toteutetaan lakimuutoksin, joiden laskennallinen vaikutus vähennetään suoraan sote-rahoituksesta. Kehysriihessä hallitus päätti lisätä lakimuutoksin tehtäviä säästöjä lähes 600 miljoonalla eurolla. Näin ollen hyvinvointialueiden rahoitusta leikataan lakimuutoksiin 1,15 miljardia euroa. Sen lisäksi hallitus edellyttää, että hyvinvointialueet säästävät omilla toimillaan 1,1 miljardia euroa”, keskustan kehysriihivaihtoehdossa lukee.

Puolue summaa, että yhteensä Orpon hallitus leikkaa 2,25 miljardin euron edestä suomalaisten sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluita vuoteen 2028 mennessä.

“Keskustan ja Orpon hallituksen isoin näkemysero löytyy suomalaisten sote-palveluista. Keskusta ei leikkaisi lakimuutosten laskennallisia säästövaikutuksia pois hyvinvointialueiden rahoituksesta. Keskustan perusperiaatteena on, että tarkoituksenmukaiseksi arvioituja hyvinvointialueiden kustannuspainetta hillitseviä lakimuutoksia voidaan toteuttaa, mutta hyvinvointialueiden annettaisiin pitää näihin tehtäviin ja velvoitteisiin varattu rahoitus, eikä sitä imuroitaisi valtiolle”, puolueen vaihtoehdossa lukee.

Keskusta pidentäisi hyvinvointialueiden alijäämän kattamisaikaa.

VEROPUOLELTA keskusta hyväksyy hallituksen esityksen ansiotuloverotuksen indeksitarkastuksen jäädyttämisestä hyvätuloisimmille. Keskusta myös alentaisi solidaarisuusveron tulorajan aiemmalle tasolleen, eli yhdistäisi sen ylimpään normaaliin tuloveroluokkaan (88 200 euroon).

Samoin puolue hyväksyy eläketulon verotuksen kiristämisen eläketulovähennystä muuttamalla kohdistaen hallituksen keräämän summan myös suurempiin eläketuloihin solidaarisuusveron rajaan saakka.

Pääomatuloverotuksessa keskusta esittää yleishyödyllisten yhteisöjen osinkotuotoille viiden prosentin lähdeveroa. Lähdeveron maksamiselle määriteltäisiin 50 000 euron verovapaaraja, joten toimi ei kohdistuisi esimerkiksi yleishyödyllistä työtä tekeviin urheiluseuroihin eikä koskisi myöskään eläkeyhtiöiden sijoituksia.

Liikenteen verotukseen puolue tekisi kokonaisuudistuksen.

Hallituksen esittämää makeisveroa keskusta kannattaa mutta lisäisi karkkiveron piiriin myös keksit ja sipsit.

Markus Lohi sanoo, että keksit ja sipsit ovat yhtä lailla sen tyyppisiä, että ne menevät makeisten kanssa samaan luokkaan.

– Saamme tällä tavalla vähän verokertymää nostettua.

Kokonaisuudessaan keskustan 7-8 miljardin kehysriihipaketti koostuu 4-5 miljardin kasvu- ja rakennetoimista, 1,9 miljardin tulosopeutuksesta sekä välittömästä 1,5 miljardin menosopeutuksesta kuten valtionhallinnon säästöistä, kehitysyhteistyöstä sekä turvapaikanhakijoiden majoituskustannuksista.

Yllättävä menosopeutus on Yleisradion rahoituksen laskeminen 20 prosentilla esimerkiksi kahden vaalikauden mittaisilla indeksijäädytyksillä. Keskusta arvioi säästön suuruudeksi 120 miljoonaa euroa. Tiedotustilaisuudessa Lohi kuitenkin korosti keskustan sitoutuvan Ylen rahoitusta parhaillaan pohtivan parlamentaarisen työryhmän ratkaisuun.