Peräti kahdeksan keskustan puoluekokoukselle tehdyistä 301 aloitteesta käsittelee puolueen kunniapuheenjohtajuutta, joissa viitataan suoraan tai epäsuorasti juuri Väyrysen toimintaan. Kyseisien kahdeksan aloitteen lisäksi neljässä puoluekokousaloiteessa ehdotetaan, että keskustan jäsen ei voi kuulua toiseen puolueeseen. Myös näiden aloitteiden voi nähdä liittyvän lähes suoraan Väyryseen.

Keskustalla on kerrallaan vain yksi kunniapuheenjohtaja, jonka valinnasta päättää keskustan puoluekokous.

Aloitteet liittyvät outoon näytelmään, jossa pääosaa ovat näytelleet itseoikeutetusti Paavo Väyrynen sekä Suomen keskusta. Välirikko puolueen puheenjohtajana 1980-luvulla toimineen Väyrysen ja keskustan välillä alkoi muodostua viimeistään silloin, kuin Väyrynen perusti Kansalaispuolueen vuonna 2016. Väyrynen on toiminut myös perustamansa Kansalaispuolueen puheenjohtajana.

Vaikka Väyrysen kuuluminen toiseen puolueeseen ja muut toimet ärsyttivät monia keskustalaisia, mukaan lukien puolueen johtoa, Väyrystä ei erotettu puolueesta. Keskustan jäsenet ovat näet puolueen paikallisyhdistysten jäseniä. Yhdistykset ovat puolestaan itsenäisiä. Jäsenyyden hyväksymisestä ja myös erottamisesta päättää yhdistys.

Kun Väyrynen ei näyttänyt kunniapuheenjohtajuudesta vapaaehtoisesti luopuvan, aloitteista näkyy, kuinka keskustalaiset tarttuivat toimeen.

Niissä joko ehdotetaan koko kunniapuheenjohtajuus-tittelistä luopumista tai sitä, ettei toisen puolueen jäsen voi olla kunniapuheenjohtaja. Myös kunniapuheenjohtajuuden nimeämiseen ja erottamiseen haluttiin muutoksia.

Kokkolan keskustanaiset ja keskustan Opiskelijaliitto ovat suorasanaisimpia, järjestöt vaativat kunniapuheenjohtajuuden riisumista Väyryseltä, mainiten tämän nimeltä.

Tilanne kärjistyi presidentinvaalien jälkeen entisestään, kun Väyrynen ilmoitti haastavansa Juha Sipilän puolueen puheenjohtajuudesta Sotkamon puoluekokouksessa kesäkuussa. Väyrynen uskoi saavansa taakseen paljon tukijoita puolueen sisältä, ja että puolue järjestäisi vaalikiertueen hänen ja Sipilän kamppailulle. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, ja Väyrysen kannatuskin tuntui olevan sangen vähäistä keskustan sisällä.

Ennen puoluekokousta Väyrynen teki kuitenkin itse omat ratkaisunsa. Ensin 20.4. Väyrynen ilmoitti, ettei hän lähdekään haastamaan Sipilää puheenjohtajataistossa. 25.4. Väyrynen puolestaan kertoi luopuvansa keskustan jäsenyydestä ja asemastaan puolueen kunniapuheenjohtajana. Väyrynen kertoi aikovansa myös esittää Keminmaan keskustaseuran lakkauttamista. Eduskuntaan Väyrynen aikoo palata kesäkuussa heti keskustan Sotkamon puoluekokouksen jälkeen.

Näin ollen keskustan kentän puoluekokoukselle tekemät aloitteet olivat ainakin Väyrysen kunniapuheenjohtajuuden ja erottamisen osalta myöhässä.

Keskusta haluaa kuitenkin varautua mahdollisiin vastaaviin tilanteisiin. Puolueen puoluehallitus esittääkin puolueen paikallisyhdistysten sääntöihin muutosta, jonka mukaan jäsen ei voi olla muun puolueen jäsen.

– Tämä sääntöihin tehty lisäys olisi paikallisyhdistyksen tukena mahdollista erottamista koskevassa asiassa, puoluehallitus perustelee.

Puolueen sääntöihin esitetään lisäksi muutosta, jonka mukaan puoluehallitus voi erottaa paikallisyhdistyksen puolueesta, jos se ei noudata seuraavaa viittä kohtaa:

1. jos sen toiminta on puolueen periaatteiden,
ohjelman tai sääntöjen vastaista,
2. jos se laiminlyö jäsenmaksujen suorittamisen
kolmena perättäisenä vuonna,
3. jos se muulla tavalla laiminlyö jäsenvelvollisuutensa
taikka puolue-elinten päätösten
noudattamisen,
4. jos se on menettelyllään yhdistyksessä tai sen
ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut
puoluetta tai
5. jos se ei enää täytä laissa tai puolueen säännöissä
mainittuja jäsenyyden ehtoja.

Keskustan puoluehallitus ei kuitenkaan aio esittää kunniapuheenjohtajuus-arvonimestä luopumisesta. Puoluehallitus toteaa kuitenkin arvioivansa kunniapuheenjohtajuuden nimeämiskäytäntöä seuraavan puoluekokouskauden aikana.

Sotkamon puoluekokouksessa ei voida kuitenkaan valita uutta kunniapuheenjohtajaa, sillä asia ei ole kokouksen esityslistalla. Myöhemmin uusi kunniapuheenjohtaja voidaan kuitenkin valita.

Väyrysen lisäksi keskustan kunniapuheenjohtajana ovat toimineet Viljami Kalliokoski, V. J. Sukselainen sekä Johannes Virolainen.