Porvarihallitukseen tähdänneen operaation taustalla hääri teollisuuden edustajia.

– Sopimusta ei käsitelty keskustan puolue-elimissä ennen eduskuntavaaleja eikä siitä kerrottu julkisuuteen. Kun hankkeessa kävi niin kuin kävi – se meni mönkään – asiaa setvittiin puolueen sisällä kevään mittaan myrskyisissäkin merkeissä. Moni, esimerkiksi Kauko Juhantalo ja Eeva Kuuskoski, koki tulleensa harhaanjohdetuksi, Kääriäinen kirjoittaa.

Väyrysen ja kumppanien hanke meni mönkään. Kun asia tuli julki, presidentti Mauno Koivisto nimitti hallituksen muodostajaksi Harri Holkerin (kok.).

– Tiesin Väyrysen yhteydenpidosta teollisuusmiesten kanssa, mutta en tiennyt, että keskusteluissa olisivat esillä myös tulevat eduskuntavaalit ja jopa hallitussuunnitelmat ihan sopimusta myöten, Kääriäinen kirjoittaa.

Keskustan entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen kirjoitti 2014 ilmestyneessä Väyrysen Valtakunta -kirjassaan, että ”Kääriäinen on vuodesta 1986 alkaen, 28 vuoden ajan uskotellut itselleen ja muille, ettei hän tiennyt mitään Väyrysen toimista Suomisen, Taxellin ja teollisuusmiesten kanssa ennen kuin joulukuussa 1986”.

– Kääriäisen selitys joutuu outoon valoon, kun tarkastelee, että keskustapuolueen tilille tupsahti könttäsummissa vaalirahaa 1,335 miljoonaa markkaa joulukuun loppuun 1986 mennessä, Korhonen väitti.

Korhosen mukaan ensimmäinen lahjoitus ilmestyi keskustan tilille jo kesäkuussa 1986.

– Kääriäinen esitti tietämätöntä hyvin. Syynä siihen saattoi olla se, että hän tunsi vaalirahan kiperät ongelmat, jos asiat tulisivat julki tai jos tuenantaja olisi jostain syystä vähentänyt antamansa tuen verotuksessa, jolloin se olisi rikos, Korhonen kirjoitti.

Kääriäinen ei tingi kannastaan tänäänkään. Hän toteaa Demokraatille, että sai tietää kassakaappisopimuksesta joulukuussa 1986. Kääriäisen mukaan tieto tuli hänelle täydellisenä yllätyksenä.

– Se on fakta. En minä halua kenenkään kanssa väitellä, minä vain kerron sen.

Kääriäinen sanoo muistavansa hyvin elävästi tilanteenkin. Väyrynen kertoi sopimuksesta keskustan puoluetoimistolla.

– Väyrynen kävi usein puoluetoimistossa, oli tunnollinen puoluejohtaja siinä.

– Kun Väyrynen tämän kertoi. Se oli minullekin uutinen, että tällaista yhteistä hahmottelua on tekeillä. Merkitsin tämän asian tiedoksi päiväkirjaan, ei minulla ollut siihen mitään sanottavaa. Ei sen pitempään käyty keskustelua, Kääriäinen kertoo.

Kääriäinen sai tietää niin ikään, että teollisuudelta tulee puolueelle vaalitukea.

– Kaikki puolueet keräsivät rahaa eri puolilta teollisuudelta. Se ei ollut mikään suuri uutinen, että rahaa oli sieltä tulossa. Sitä olisi pyydetty joka tapauksessa.

Korhosen lausuntoihin Kääriäinen ei halua puuttua.

– Kerron vain sen minkä tiedän ja mikä minun kohdaltani on totta.

Kääriäinen arvelee uutuuskirjassaan, että alkuperäinen kassakaappisopimus lienee edelleen Taloudellisen tiedotustoimiston kassakaapissa Etelärannassa.

Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Alkuperäinen ruutupaperille kirjoitettu kassakaappisopimus ei ole Taloudellinen tiedotustoimisto TATin entisen toimitusjohtajan Jukka Koiviston mukaan koskaan ollutkaan siellä.

Jarmo Korhosen kirjan mukaan alkuperäinen ruutupaperille tehty kassakaappisopimus olisi ollut vuorineuvos Vesa Vainion kassakaapissa.

Kaikki kassakaappisopimuksen asiakirjat ovat olleet jo aikanaan julkisuudessa esillä.

Koiviston mukaan kassakaappisopimukseen liittyviä asiakirjoja kyllä oli TAT:n kassakaapissa, mutteivät ne ole siellä enää.

Nämä kassakaappisopimuksen asiakirjat oli tehty kuitenkin vasta joulukuun 2016 jälkeen, ja niissä oli Koiviston mukaan Kääriäisenkin allekirjoitus. Koivistolla on yhä kopiot näistä asiakirjoista.

Taloudellinen tiedotustoimisto on nykyisin nimeltään Talous ja nuoret TAT.