Puolueen puheenjohtaja Annika Saarikko kuvasi talouden tilannekuvaa synkäksi ja vakavaksi. Kuten hän on aiemminkin todennut, ilman uusia ratkaisuja Suomi ottaa jatkossa joka vuosi noin 11 miljardia lisävelkaa. Ellei asiaan reagoida valtion velkamäärä kolkuttelee Saarikon mukaan seuraavan vaalikauden lopulla jo 200 miljardin rajaa.

Saarikko totesi, että “velkasyntisten pöytä” on puolueitten yhteinen. Velkaa on siis otettu usean hallituksen aikana. Erityisesti Saarikko piikitteli finanssikriisin jälkeisen sinipunahallituksen toimia.

Hintojen nousun vaikutus näkyy Suomessa tällä hetkellä kasvavina indeksimenoina ja valtionvelan korot kasvavat.

– Keskustan mielestä seuraavan vaalikauden isoin asia on sopeutua ikääntyväksi kansakunnaksi.

Toisaalta keskusta painottaa myös lapsiystävällisen Suomen rakentamista ja helpottaa työperäistä maahanmuuttoa.

Keskusta sitoutuu valtiovarainministeriön joulun alla julkistamaan tilannekuvaan, jonka mukaan
Suomen julkista taloutta pitää vahvistaa vähintään 9 miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä.

– Tavoitteena on hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen. Tarvitaan siis kahden vaalikauden mittainen talouden tervehdyttämisen ohjelma, Saarikko painotti.

Saarikon mukaan Suomi tarvitsee taloudellista kasvua, joka on kestävää ympäristöllisesti ja sosiaalisesti.

– Me emme voi tyytyä siihen ennakoituun kasvuun, joka on Suomelle yhden prosentin luokkaa, vaan se luku pitää tuplata.

Saarikon mukaan suurimmat kasvun mahdollistamisen ratkaisut tapahtuvat maakuntien Suomessa.

– Uskon, että meidän talousohjelmamme erottavin piirre muihin puolueisiin liittyy ennen kaikkea näkemykseen kasvusta, hyvinvoinnista ja taloudesta, joka mahdollistetaan ja tehdään paremmaksi koko tämän maan alueella.

KESKUSTAN varapuheenjohtaja Markus Lohi esitteli tilaisuudessa talousohjelmaa yksityiskohtaisesti.

Keskusta esittää esimerkiksi työuran pidentämistä verokannustimella sekä työperäisen maahanmuuton helpottamista.

Puolue uudistaisi ansioturvaa ja edistäisi paikallista sopimista. Ansioturvan kestoa porrastettaisiin siten, että kestoon vaikuttaa työssäolon pituus. Puolue haluaa myös aloittaa siirtymän yleiseen ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.

Tulevalla vaalikaudella 2023-2027 keskusta sopeuttaisi taloutta 4,5-5,5 miljardilla eurolla. Menoleikkauksia tästä olisi 2,5-3 miljardia, työllisyyttä ja kasvua vahvistavia toimia 1,5 miljardia ja verojen korottamisia 0,5-1 miljardia euroa.

Keskusta ei rajaa mitään kohdetta menosäästöjen ulkopuolelle, tällaiseksi kohteeksi se ei suostunut nimeämään edes puolueelle rakasta kotihoidontukea. Moitteita saivat muut puolueet, jotka rajaavat pois leikkauskohteita, mikä vaikeuttaa myös hallitusohjelmaneuvotteluja.

Merkittävin säästöpotentiaali on keskustan mielestä indeksikorotusten leikkaamisessa ja asumistukimenoissa.

Saarikko ja Lohi totesivat menoleikkauksien tarkoista luvuista kysyttäessä, että puolue odottaa nyt valtiovarainministeriön maaliskuun alussa julkaistavaa menoja ja tuloja käsittelevää kartoitusta.

– Emme tässä vaiheessa sulje pois mitään leikkauksia kuten muut puolueet. Mutta me nostamme tässä nämä suuret erät, joista euroja kertyy. Indeksit ovat sentyyppisiä, että inflaation ollessa kovaa, ne ovat menoautomaatteja. Meillä esimerkiksi sosiaaliturvamenot, poislukien lapsilisä, on sidottu indeksiin, yliopistorahoitus ja sitten ihan hyvinvointialueidenkin menot, Markus Lohi sanoi.

Indeksikorotuksista voisi saada Lohen mukaan “helposti vähintään satojen miljoonien, jos ei jopa lähelle miljardia tuleva summan”. Asumistukimenoista karsimisen hintalappua Lohi ei lähtenyt avaamaan.

Lapsilisää puolue korottaisi 200 euroa vuositasolla, minkä hintalappu on 178 miljoonaa euroa.

Veronkorotukset puolue kohdistaisi haittaveroihin ja välilliseen verotukseen. Liikenteen verotuksen se uudistaisi siirtymällä vaiheittain polttoaineiden verotuksesta tieluokkien mukaiseen kilometriperusteisen verotukseen. Dieselin käyttövoimaverosta keskusta luopuisi.

Markus Lohen merkittäviä veronalennuksia ei ole vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa realistista luvata edes ansiotuloverotuksen puolelle. Suurituloisten solidaarisuusveroa keskusta jatkaisi.

KESKUSTAN tavoite on, että yksityiset ja julkiset TKI-panostukset nousevat 4 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä ja Suomessa on saatu liikkeelle kymmenien miljardien eurojen lisäinvestoinnit vauhdittamaan siirtymistä vähähiiliseen talouteen.

Puolue haluaa synnyttää Suomeen useita erityistalousalueita. Niillä työnantajat saisivat esimerkiksi alennetut sosiaaliturvamaksut ja työvoiman saatavuusharkinnasta luopumisen. Myös opintolainoja voitaisiin hyvittää. Alueiden yritysten verotusta kuten yhtiöveroa ja sähköveroa voisi alentaa.

Uusista suurratahankkeista keskusta haluaa luopua, koska niihin ei ole rahaa. Niiden sijaan pitäisi hoitaa nykyisen liikenneverkon korjausvelkaa.