Keskustan eduskuntaryhmä järjesti tänään eduskunnassa toimittajille sote-asioihin keskittyvän taustatilaisuuden, jonka jälkeen Lohi kommentoi Demokraatille puolueen Kela-linjaa.

Lohi sanoo, että Kela-korvauksilla ei saa aikaan kunnon vaikuttavuutta, jos niitä ei keskitetä esimerkiksi edellämainittuihin palveluihin.

– Jos me keskitämme, korvaustasot saadaan näissä palveluissa 40-50 prosenttiin. Silloin voidaan alkaa tarkastella myös sitä, että ne ovat kaikkien suomalaisten saatavilla ja myös sitä, mihin julkinen palvelu voi keskittyä. Silloin saadaan kunnon kannustinvaikutus, kun tulotasosta riippumatta pystyy käyttämään palveluita. Nyt jos meillä kylvetään korvaukset kaikenlaisiin palveluihin, siitä huolimatta, että hallitus panee lisää rahaa, Kela-korvaus jää niin vaatimattomaksi, että sillä ei todellisuudessa ole kannustinvaikutusta.

– Pitää muistaa, että jo tällä hetkellä tilanne erityisesti näissä palveluissa kuten naistentaudeissa ja suun terveydessä on se, että eivät hyvinvointialueet kykene itse näitä palveluita tuottamaan. Sen takia minusta olisi järkevää kohdentaa juuri näihin Kela-korvaukset.

Lohi tuo esiin myös henkilökohtaisen näkemyksensä siitä, mitä Kela-korvauksen oikein kohdentamisesta voisi seurata.

– Voitaisiin alkaa miettiä, että palataanko siihen noin 15 vuoden takaiseen tilanteeseen, jossa julkinen palvelulupaus koskeekin ennen muuta lapsia, nuoria, raskaana olevia ja varusmiehiä, kun me kykenemme muuten hoitamaan aikuisväestön suun terveyden kohdennetulla Kela-korvauksella.

Eli suun terveydenhuolto yksityistettäisiin varusmiespalvelusiästä lähtien käytännössä?

– Meillähän oli 15 vuotta sitten tämäntyyppinen tilanne, silloinkin asiat hoituivat kohtuullisen hyvin. Meillä oli jopa tilanne, että meidän lasten ja nuoren suun terveys oli parempi kuin nyt. Nyt me annamme näennäisen palvelulupauksen koko väestölle, mutta samalla me emme kykene sitä hoitamaan. Silloin kannattaa miettiä, onko parempi hoitaa tämä vähän eri tavalla ja kannustaa paremmalla Kela-korvauksella ihmisiä käyttämään yksityisiä palveluita ja keskittää julkinen (puoli) huolehtimaan siitä, että lasten ja nuorten suun terveys olisi nykyistäkin paremmalla tolalla.

Eli onko nyt oikein sanoa, että Markus Lohi yksityistäisi suun terveydenhuollon varusmiesajasta lähtien?

– En sanoisi, että yksityistäisi. Mutta jos Markus Lohi voisi päättää, kyllä julkinen keskitettäisiin vastaamaan ennen muuta lasten ja nuorten terveydestä ja Kela-korvaukset suunnattaisiin niin voimakkaasti näihin palveluihin, jotta jokainen suomalainen voisi käyttää sen jälkeen yksityisiä palveluita.

HALLITUS on uudistamassa ja karsimassa maamme sairaalaverkkoa.

Lohi toteaa uudistuksesta, että hallitus on joutunut perääntymään siinä askel asekeleelta mallistaan.

– Siellä on hyviä elementtejä, mutta sitten siellä on kyllä elementtejä, jotka eivät ole järkeviä.

Lohi sanoo myös, että on selvää, että erikoissairaanhoito ei ole mitään lähipalvelua.

– Se pitää tuottaa keskitetysti ja volyymien pitää olla riittävät, jotta se saadaan järkevästi tuotettua. Mutta ei pidä tietenkään tehdä ratkaisuja, joissa toiseen paikkaan joudutaan investoimaan ja toiseen jää tyhjiä seiniä. Pitäisi katsoa voimakkaammin työnjakoa kuin sitä, että aletaan lakkauttamaan.

Lohi sanoo toisaalta, että keskustassa ymmärretään isossa kuvassa se, että erikoissairaanhoitoa on tarkasteltava, jotta painopistettä saadaan perustason palveluihin.

Lapin vaalipiirissä karsintaa tulee Kemin sairaalaan. Ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon päivystyksen vaihtoehtona Kemissä on kuitenkin mahdollista ylläpitää jatkossakin rajattua erikoissairaanhoidon päivystystä.

Synnytykset ovat loppumassa näillä näkymin pysyvästi Kemistä. Lapin hyvinvointialueen valtuusto päätti huhtikuussa keskittää synnytykset Rovaniemelle vuoden 2025 alusta, mutta asiassa on ollut tämänkin jälkeen erilaisia vaiheita.

Rovaniemeläinen Lohi näkee Kemin tilanteen johtuvan synnytysten määrän laskemisesta.

– Minä olisin toiminut, että Kemin alueella, Meri-Lapissa, synnytysten määrä olisi ollut paljon korkeampi, jolloin olisivat voineet jatkaa, mutta tällä määrällä tämä päätös on väistämätön, hän kommentoi.

KESKUSTA julisti vuoden 2022 aluevaaliohjelmassaan, että “jokaisessa kunnassa pitää olla vähintään yksi sosiaali- ja terveydenhuollon asema, josta ihminen saa lähipalveluja.”

Lohi sanoo keskustan lähtevän ennemminkin siitä, että pitää katsoa aluekohtaisesti, että kaikille suomalaisille turvataan lähipalvelut.

– Pitää muistaa, että ei se tarkoita, että jokainen terveysasema tai sote-keskus olisi palveluvalikoimaltaan samanlainen, vaan on tärkeää, että olisi jokin osoite, josta jokainen suomalainen läheltä löytäisi lähikunnasta sen palvelun. Siinä mielessä suuri ajatus, että pelastetaan lähipalvelut on edelleen pätevä ja keskustan keskeinen ajatus.

Kun Lohelta tiedustelee, voisiko tällainen sote-lähipalvelu olla myös liikkuva eli vaikka paikalle tuleva bussi, hän sanoo totta kai.

– Emme sulje pois, etteikö palveluita, erityisesti täydentäen, tuoteta myös liikkuvilla palveluilla alueilla. Ja sitten myös on tärkeää, että me tuotamme lisää palvelua myös digitaalisilla palveluilla.

Kysymykseen, olivatko liikkuvat palvelut ok jo aluevaaleissa 2022, Lohi sanoo, että silloinkaan asiaa ei määritelty yksityiskohtaisesti.

– Kyllä hyvinvointialueet tekevät ne palvelut, mutta se perusviesti meillä on sama: lähipalvelut on turvattava ihmisille.

KESKUSTAN yksi idea sote-säästöjen saamiseksi on saada soten vuokrahenkilöstölle valtakunnallista sääntelyä.

Puolue olisi esimerkiksi valmis säätämään asetuksella eston työllistyä vuokralääkäriksi, jos lääkäri ei ole vielä valmistunut.

– Meidän on pakko epäterveitä osia suitsia vuokralääkäritoiminnasta. Silloin kun yhteiskunta tarjoaa käytännössä ilmaisen koulutuksen lääkäreille, meillä pitää olla mahdollisuus miettiä, millä tavalla rajoitamme epäterveitä ilmiöitä. Mutta se ei tarkoita sitä, että me emme tarvitsisi yksityistä palvelutuotantoa. Päinvastoin, se on ihan välttämätöntä.