Heistä Rehn ylsi lähimmäs kolmen kärkeä noin 15,5 prosentin kannatuksella. Andersson sai noin 5 prosentin kannatuksen ja Urpilainen 4,5 prosentin.

Taktisesta äänestämisestä kysyttäessä Andersson kertoi saaneensa itse paljon viestejä ihmisiltä, jotka ovat ilmoittaneet äänestäneensä Halla-ahoa vastaan.

– Voi myöskin olla niin, että monien äänestäjien kohdalla ajatellaan, että Haavisto on tähän tehtävään sopivampi kuin minä tai Urpilainen.

– Nyt vaalien jälkeen ehdin sitten miettiä muita asioita.

Andersson näkee, että näissä vaaleissa äänestettiin erityisesti ehdokkaita, joilla on kokemusta suoraan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvistä tehtävistä kuten ulkoministerin tehtävästä.

ANDERSSON näkee, että kahdella kärkiehdokkaalla on suuri työ on tuoda eroja toistensa välillä. Hän painottaa, että äänestäjillä on oikeus tietää, missä asioissa ehdokkailla on eri linja.

Vasemmistoliiton puoluehallitus kokoontuu ensi viikolla, mutta Andersson painottaa, että ääniä ei voi testamentata.

– Äänestäjät itse päättävät, ketä ja miksi äänestävät. Uskon tämän kyllä olevan ohjaava periaate.

Ketä itse äänestät?

– Aion äänestää sellaista ehdokasta, jonka politiikka, tavoitteet ja arvot ovat lähimpänä minua.

– Olen ollut aika huolissani esimerkiksi siitä, minkälainen ilmapiiri tällä hetkellä tässä maassa on ihmisoikeuksiin liittyen ja vähän yllättynytkin siitä, että Ylen viimeisessä vaalikeskustelussa yhtäkkiä keskustellaan vakavissaan siitä, että Suomen pitäisi ottaa kansainväliseksi kärkitavoitteekseen lähteä avaamaan ja uudelleenmuotoilemaan kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.

Olli Rehn sanoo aikovansa osallistua toiselle kierrokselle tavallisena äänestäjänä.

– Suomalaiset pystyivät ensimmäisellä kierroksella päättämään ilman ohjeistusta oman ehdokkaansa ja olen ihan varma siitä, että he pystyvät tekemään sen myöskin toisella kierroksella.

NIIN Rehn, Andersson kuin Urpilainen pitävät tärkeänä, että presidentinvaaleissa on keskusteltu myös arvoista.

Urpilainen toteaa Pekka Haaviston olleen 12 vuotta ei-porvarillisen Suomen pääehdokas. Moni sosialidemokraatteja vaaleissa äänestänyt on antanut äänensä Haavistolle useissa edellisissä vaaleissa.

Urpilainen analysoi medialle tienneensä, että tämän asetelman muuttaminen on vaikeaa.

– Siitä huolimatta halusin lähteä kisaan mukaan ja olen erittäin otettu siitä, että sain toimia SDP:n presidentinvaaliehdokkaana. Ajattelen, että demokratiaa puolustetaan asettumalla ehdokkaaksi ja tarjoamalla vaihtoehto. Tein seitsemän viikon hyvän, intensiivisen kampanjan. Kiersin lähes 60 paikkakunnalla, järjestin lähes 100 tilaisuutta ja tapasin ylin 5 000 ihmistä henkilökohtaisesti. Olen hyvin otettu siitä, että sain kuulla erilaisia suomalaisten tarinoita, viestejä ja terveisiä. Se ei nyt riittänyt siihen, että tämä asetelma olisi muuttunut. Totta kai tavoitteena oli päästä toiselle kierrokselle, mutta näin ei käynyt, Urpilainen pohti

KUN media kysyi Urpilaiselta, kumpaa ehdokasta hän äänestää toisella kierroksella, Alexander Stubbia vai Pekka Haavistoa, hän sanoi, ettei tiedä.

– Aion kuunnella televisiokeskustelut.

– Sen tiedän, että huomenna palaan Brysseliin komissaarin tehtävään. Komissaarin tehtävässä tuskin on mahdollisuutta myöskään julkisesti ottaa kantaa tämäntyyppiseen kysymykseen. Tulen sitten tekemään päätökseni ihan yksityishenkilönä, Urpilainen sanoi ja painotti perään, että hänelle tärkeää on, että vaaleissa puhutaan myös presidentin arvojohtajuudesta.

Hän näkee, että juuri arvojohtajuudessa erot tulevat esiin.

Li Anderssonin mukaan vaalitilaisuuksissa nousi voimakkaasti esiin huoli Suomen eriarvoistumisesta.

– Minun mielestäni se on asia, johon meidän pitää suhtautua erittäin vakavasti tässä maassa.

ANDERSSON kertoo arvostaneensa presidentinvaalikampanjassa sitä, että ei näkynyt tahallista väärinymmärtämistä tai henkilöön menevää keskustelua, vaan keskustelu oli toisia kunnioittavaa.

Myös Rehn piti kampanjaa reiluna, eteenpäin katsovana ja suomalaisia yhdistävänä.

– Luotan siihen, että toinen kierros on samankaltainen.

Rehn kertoi, että melkein joka vaalitilaisuudessa ensimmäinen kysymys kosketteli Venäjää ja Suomen turvallisuutta sekä maiden välisiä suhteita.

Toinen asia on Rehnin mukaan se, että suomalaiset ovat huolisaan yhteiskunnan kahtiajakautumisesta. Siksi on tärkeää, että presidentti toimii kansakunnan unilukkarina ja arvojohtajana. Tällä hetkellä presidentin pitäisi pyrkiä estämään työmarkkinoiden yhteentörmäys.

Jutta Urpilainen lisäsi, että vain eheä ja yhtenäinen Suomi voi olla ulkoisesti vahva.