SDP:n eduskuntaryhmän puheen piti ryhmänjohtaja Antti Lindtman.

Hän otti puheen aluksi esiin sen, että valtion ensi vuoden tuloja ja menoja käsitellään tilanteessa, jossa maailma toipuu koronasta. Maailmantalous kasvaa, mutta monella maalla on vielä pitkä matka koronaa edeltäneeseen taloudellisen toimeliaisuuteen.

”Kansakunnat ovatkin kilvan rasvanneet talouden rattaitaan elvytyksellä. Pandemia-aika on lisännyt jok’ikisen valtion velkaantumista Euroopassa. Suomi onneksemme kuuluu vähiten velkasuhdettaan kasvattaneiden maiden joukkoon. Vain kaksi maata on onnistunut hillitsemään suhteellista velkaantumistaan meitä paremmin euroalueella.”

LINDTMAN muistuttaa, että hallituksen budjettiesitys puolittaa alijäämän tästä vuodesta. 14 miljardista seitsemään miljardiin. Lindtmanin mukaan velkaa vastustetaan parhaiten sillä, että pääsemme koronakuopan yli.

”Kerralla ja kunnolla. Juuri tästä talouden kansainväliset huippuasiantuntijat ovat meitä muistuttaneet. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD varoitti euromaita elvytyksen liian aikaisesta äkkijarrutuksesta. Viime torstaina Euroopan keskuspankki väänsi finanssikriisin opetuksia oikein paksusta rautalangasta: ”Finanssipoliittisten tukitoimien ennenaikainen päättyminen voisi heikentää elpymistä ja pahentaa taloudelle aiheutuvaa pitkäaikaista vahinkoa.”

Lindtman näpäytti, että erityisesti oppositio on peräänkuuluttanut menoleikkauksia.

”Ketä siis uskoa? OECD:tä ja Euroopan keskuspankkia? Vai Riikka Purraa ja Petteri Orpoa? Siinäpä valinta. Mutta ei ehkä sittenkään niin kovin vaikea.”

Lindtmanin mukaan Sanna Marinin hallitus tekee sopeutusta oikeudenmukaisella tavalla, tulojen ja menojen kautta.

”Jo aiemmin päätettyjen säästöjen lisäksi hallitus tasapainottaa taloutta tiivistämällä veropohjaa. Samalla vahvistetaan verovelvollisten välistä oikeudenmukaisuutta. Korkovähennysrajoitusta tiukennetaan, ulkomaisten kiinteistösijoitusrahastojen voittoja ryhdytään verottamaan ja arvonnousuverolla varmistetaan, että myyntivoitosta maksettava vero on yhdenvertainen jokaiselle suomalaiselle.”

Samalla demarien ryhmänjohtaja huomautti, että jos halutaan pitää huolta julkisen taloudesta, ei riitä, että huolehditaan vain valtionvelasta.

”Myös kertynyt hoiva- ja hyvinvointivelka on käännettävä laskuun, sillä tämä velkakirja erääntyy maksuun ensimmäisenä ja korko kasvaa vuosi vuodelta.”

”Pandemian aikana leikkausjonot ovat kasvaneet ja diagnoosit viivästyneet. Tämä kehitys täytyy kääntää. Tämän budjettiesityksen tärkeimpiä päätöksiä on 400 miljoonaa lisärahoitus hoito- ja hoivavelan purkamiseen.”

Myös työllisyyspolitiikasta Lindtmanilla oli sanottavaa.

”Suomeen on syntynyt vuodessa yli 100 000 lisätyöpaikkaa. Hallitus on valtionvarainministeriön mukaan saavuttamassa kunnianhimoisen työllisyystavoitteensa. Jo vuosikymmeniä olemme kadehtineet Ruotsin korkeaa työllisyysastetta. Tämän vaalikauden aikana Ruotsin etumatka on kutistunut lähes puoleen ja on nyt pienempi kuin kertaakaan koko 2000-luvulla, vain pari prosenttiyksikköä.”

Tällä tiellä pitää jatkaa, korosti Lindtman.

”Erityisesti osaajapula vaatii ratkaisuja. Siksi panostamme koulutukseen ja työvoimapalveluihin, nostamme ulosoton suojaosaa ja opintotuen tulorajoja. Siksi lisäämme lähihoitajien koulutuspaikkoja ja kevennämme ikääntyneiden verotusta työtulovähennyksellä. Meillä ei ole varaa antaa yhdenkään nuoren syrjäytyä tai jäädä vaille toisen asteen koulutusta.”

Ilmastonmuutoksesta Lindtman sanoi, kuinka moni väittää, että joudumme valitsemaan talouden kasvun ja ilmastonmuutoksen torjunnan väliltä. Lindtman alleviivasikin, että ilmastomuutoksen torjuntaa, kasvupanostuksia ja hoitovelkaa yhdistää ainakin yksi asia.

”Lykkääminen käy todella kalliiksi. Jos emme maksa hoitovelkaa nyt, niin onko se helpompaa, kun talouskasvu taittuu? Jos emme tee ilmastotoimia nyt, niin hinta kasvaa vuosi vuodelta. Jos lykkäämme kasvupanostuksia, lykkäämme samalla kasvua.”