Hallinto-oikeus tulkitsi aiemmin, ettei miehen kertomuksesta ollut havaittavissa erityisen syvällistä eikä omakohtaista kristinuskon omaksumista. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin katsoi, että miehen kääntyminen on tämän perheen tiedossa ja aiheuttaa perustellun syyn pelätä vainoa.

KHO arvioi sekä maatietoa että turvapaikanhakijan yksilöllistä tilannetta. KHO:n mukaan uhka ei välttämättä liity siihen, onko henkilö kääntynyt kristityksi aidosta vakaumuksesta vai ei.

KHO:n mukaan tiedon luotettavuutta heikensi se, että mies esitti tiedon vasta ylimmässä oikeusasteessa.

KHO:n mukaan on mahdollista, että tieto miehen kääntymisestä on voinut levitä tämän kotiseudulla.

– Vakavien oikeudenloukkausten uhkaa valittajan perheen taholta ei voitu sulkea pois etenkään, kun otettiin huomioon, että valittaja oli sittemmin Suomessa solminut kristillisen avioliiton vakaumuksellisen kristityn kanssa, KHO arvioi,

KHO ei arvioi ensimmäisenä oikeusasteena sitä, olisiko niin sanottu sisäinen pako Afganistanin sisällä miehen kohdalla mahdollinen. KHO palautti asian Maahanmuuttoviraston käsiteltäväksi.
STT–MIKKO GUSTAFSSON