Hallituksen suunnittelema kiinteistöveron uudistus voisi johtaa veron nousuun esimerkiksi monella kasvukeskuksessa asuvalla, mutta toisaalta osalla kiinteistönomistajista vero voisi myös laskea. Uudistuksen näkyvimmäksi vastustajaksi on asettunut Elinkeinoelämän keskusliitto EK, jota hallitus on monissa uudistuksissa kuunnellut herkällä korvalla.

Aalto-yliopiston ja Helsinki GSE:n kaupunkitaloustieteen professori Tuukka Saarimaa ei allekirjoita etujärjestön kantoja, vaan pitää kiinteistöjen verotusarvojen uudistusta tarpeellisena. Hänen mukaansa maapohjien verotusarvojen ja käypien arvojen väliset erot ovat todella merkittäviä.

-  Ne ovat erittäin merkittäviä nimenomaan suurimmissa kaupungeissa ja keskusta-alueilla, Saarimaa sanoo STT:lle.

Uudistuksen häviäjiä olisivat Saarimaan mukaan ne kiinteistönomistajat, joiden kiinteistöstä maksettava vero nousee, jolloin kiinteistön arvo laskee veronkorotuksen takia. Vastaavasti voittajia olisivat ne, joiden vero pienenee ja kiinteistön arvo nousee.

Saarimaa kertoo, että uudistus ei todennäköisesti vaikuta asuntojen markkinavuokriin, jotka määräytyvät kysynnän ja tarjonnan perusteella. Kiinteistöveron nousu kuitenkin nostaisi Ara-asuntojen vuokria, jotka ovat omakustannusperusteisia. Se tarkoittaa, että vuokraa saa periä enintään kulujen verran.

EK:n mukaan kiinteistöveron uudistus uhkaa johtaa kohtuuttomiin ja sattumanvaraisiin veronkorotuksiin. Liiton mukaan äärimmillään edessä voi olla jopa pakkomyyntejä.

EK:n mukaan Seinäjoen eräällä postinumeroalueella verotusarvo kohoaisi 23-kertaiseksi nykyiseen verrattuna. Pyhäjoella, Raaseporissa ja Sastamalassa verotusarvo voisi tietyillä alueilla yli kymmenkertaistua.

-  On ihan selvää, että tämä johtaa täysin kohtuuttomiin veronkorotuksiin joidenkin verovelvollisten kohdalla, sanoo EK:n verojohtaja Anita Isomaa STT:lle.

Toissa vuonna lausuntokierroksella käyneen esityksen mukaan omakotikiinteistöjen suhteelliset verotusarvot nousisivat eniten Espoon, Pirkkalan, Vantaan ja Tampereen kaltaisilla kasvavilla paikkakunnilla. Toisaalta suhteelliset verotusarvot laskisivat Kärsämäen, Lieksan, Toholammin ja Kaskisten kaltaisissa pienissä kunnissa. Suhteellinen verotusarvo tarkoittaa verotusarvojen suhdetta kauppahintoihin.

Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero on ennakoinut, että kasvavissa kaupungeissa verotusarvot nousisivat erityisesti keskusta-alueilla.

-  Yksittäisten verovelvollisten muutokset voisivat olla jopa erittäin isoja, Kero kirjoitti liiton verkkosivuilla.

Hallitusohjelman mukaan kiinteistöveron muutosten on oltava kohtuullisia. Uudistuksessa olisi pitkät siirtymäajat, mikä jarruttaisi verotuksen kiristymistä.

EK:n Isomaan mielestä käypä arvo on huono mittari kiinteistöverotuksessa. Hän sanoo, että kiinteistövero ei ota huomioon maksajan veronmaksukykyä.

-  Eihän omakotiasuja saa taloaan vastaan mitään tuloa, josta hän sen veron maksaisi. Kiinteistöveron määrän nousu johtaa ääritapauksessa pakkomyynteihin, Isomaa sanoo.

EK:n jyrkkää vastustusta voivat osaltaan selittää uudistuksen vaikutukset yrityksille. Viime vaalikauden aikaisen lakiehdotuksen mukaan teollisuuden rakennusten verorasitus kasvaisi 44 prosenttia ja myymälärakennusten 57 prosenttia. Tuolloin uudistus päätettiin siirtää eteenpäin tälle vaalikaudelle.

Isomaa sanoo, että kiinteistöveron arvostamisuudistus ei korjaa niitä ongelmia, joita sen pitäisi korjata, vaan luo niitä lisää. Hänen mielestään olisi syytä käydä perusteellinen keskustelu siitä, johtaisiko uudistus toivottuun lopputulokseen.

-  Tässä uudistuksessa pitäisi vähintäänkin ottaa aikalisä ja sitten miettiä, onko tämä lainkaan tarpeellinen.

Taloustieteen professori Saarimaan mukaan kiinteistövero ei voi uudessa järjestelmässä olla korkea, ellei verovelvollinen ole samaan aikaan melko varakas.

-  Nyt haetaan tällaisia ongelmatapauksia, joissa pienituloinen ihminen asuu kalliissa asunnossa eikä synny tuloa, jolla voisi maksaa kiinteistöveroa.

Saarimaa ei näe, että tällaiset tapaukset olisivat valtavan laaja ongelma. Hän sanoo kuitenkin ymmärtävänsä, että joillekin kiinteistöveron korotukset voivat olla isoja.

-  Luulen, että näihin tilanteisiin löytyy ratkaisut erilaisten lykkäämisjärjestelyjen avulla, Saarimaa sanoo.

-  Nyt pitäisi rohkeasti viedä läpi tämä kiinteistöveron arvostamisuudistus.

Kiinteistöjen verotusarvojen uudistuksen valmistelu alkoi jo yli kymmenen vuotta sitten. Uudistuksen tarkoituksena on korjata kiinteistöjen verotusarvojen ja käypien arvojen erkaantuminen toisistaan. Tavoitteena on, että kiinteistöjen verotusarvot heijastaisivat käypiä arvoja nykyistä paremmin.

Aalto-yliopistossa senior fellow -tittelillä työskentelevä Timo Viherkenttä, jota on kutsuttu jopa ”kiinteistöveron isäksi”, on sanonut verotusarvojen olevan ”pahoin rämettyneet”.

-  Veron perusteena olevat verotusarvot ovat kertakaikkisen vanhentuneita ja huonolla tolalla. Tämä koskee sekä maapohjaa että rakennuksia, Viherkenttä kirjoitti blogissaan toissa vuonna.

Verotusarvojen remonttia ei saatu tehtyä kahdella edellisellä vaalikaudella, joten nyt asia on Petteri Orpon (kok.) hallituksen työlistalla. Lakiehdotus on lähdössä lausuntokierrokselle maaliskuun aikana.

Kiinteistöveroon tehtiin iso muutos jo tämän vuoden alusta, kun maapohjan ja rakennusten veroprosentit eriytettiin toisistaan. Samalla maapohjan veroprosentin alarajaa korotettiin.

Seuraavaksi on tarkoitus uudistaa periaatteet, joilla rakennusten ja maapohjan verotusarvot määritetään.

Rakennusten verotusarvot perustuisivat jatkossa alueellisiin uudisrakentamiskustannuksiin. Nyt rakennukset arvostetaan yhä 1970-luvun arvostamisperusteilla.

Maapohjan verotusarvon perusteena olisivat nykyiseen tapaan alueen kauppahintatiedot, mutta verotusarvoja päivitettäisiin vuosittain.

Uudistuksen virallisena tavoitteena ei ole kiristää kiinteistöverotuksen tasoa.

-  Veroprosenteissa joustettaisiin niin, että kunnat eivät joutuisi kiristämään verotusta eivätkä luopumaan verotuloistaan. Se antaisi huomattavasti joustoja kunnille keventää maapohjien verotusta, jota kiristettiin vuoden alusta lukien, kertoo lainsäädäntöneuvos Jukka Vanhanen valtiovarainministeriöstä STT:lle.

Kuntien päätökset veroprosenteista voisivat kuitenkin johtaa kiinteistöverotuksen kiristymiseen. EK:n Isomaa uskoo, että näin myös kävisi uudistuksen jälkeen.

Kiinteistövero on perinteisesti ollut taloustieteilijöiden suosikkiveroja. Saarimaan mukaan kiinteistöveron hyvät puolet liittyvät nimenomaan maapohjien eli tonttien verottamiseen.

-  Sillä on hyvin vähän haitallisia vaikutuksia taloudelliseen toimintaan. Jos haetaan uusia verotuksen kohteita, se olisi hyvä tapa kerätä lisää verotuloja.

Saarimaan mukaan olisi toivottavaa, että kiinteistöjen verotusarvot seuraisivat melko lyhyellä viiveellä käypien arvojen muutoksia. Jos verotusarvot heijastavat markkina-arvoja hyvin myös kunnan sisällä, voi Saarimaan mukaan toteutua hyötyjä maksaa -periaate. Tällöin ne kiinteistönomistajat, joiden aluetta kunnan tekemät investoinnit ovat parantaneet, maksavat aiempaa enemmän kiinteistöveroa.

-  Kun rakennetaan metrolinja, joka nostaa asuntojen ja tonttien arvoa metrolinjan läheisyydessä, niin kunta saa osan tästä investoinnista takaisin kohonneina kiinteistöverotuloina, Saarimaa selittää.

Tekijä: Iiro-Matti Nieminen / STT