Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Politiikka

24.10.2025 05:10 ・ Päivitetty: 24.10.2025 07:48

Kiista jäädytetyistä varoista jatkuu – Orpo: ”Ratkaisu on lähellä”

LEHTIKUVA / AFP / ALEXANDER NEMENOV

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan EU-komissio jatkaa Ukrainalle suunnitellun 140 miljardin sotakorvauslainan valmistelua.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Tämä huolimatta siitä, että asiaan liittyvää kirjausta höllennettiin torstaisen EU-huippukokouksen loppupäätelmissä. Orpon mukaan hän odottaa komissiolta esitystä asiasta jo lähiviikkoina.

-  Valmistelut eivät ole pysähtymässä, Orpo sanoi Brysselissä EU-huippukokouksen jälkeen perjantain vastaisena yönä.

STT:n keskiviikkona näkemässä huippukokouksen päätelmäluonnoksessa kehotettiin komissiota valmistelemaan esitys jäädytettyjen varojen asteittaisesta käytöstä.

Kokouksen lopullisista päätelmistä suora muotoilu oli poistettu, ja jäsenmaat pyysivät sen sijaan komissiota esittämään vaihtoehtoja Ukrainan tukemiselle seuraavan kahden vuoden ajaksi. Asiaan on määrä palata seuraavassa huippukokouksessa, joka pidetään joulukuussa.

Orpon mukaan hän olisi lopputulokseen mahdollisesti pettynyt, jos kyse olisi vain kokouksen kirjauksista.

-  Mutta tämän päivän keskustelujen perusteella tiedän, että valmistelut ovat pitkällä ja jatkuvat ilman mitään häiriötekijää, hän kuvasi.

Orpon mukaan asian vaikeudesta kertoo kuitenkin se, että asia vaatii noin kymmenen erilaista lakihanketta.

-  Siitä huolimatta komissio uskoo, että ratkaisu on lähellä ja löydettävissä.

EU suunnittelee Ukrainalle 140 miljardin sotakorvauslainaa, joka on tarkoitus rahoittaa Venäjältä jäädytettyjen varojen käteistuotoilla. Lainan takaisivat EU-maat.

Eniten asiaan liittyviä varauksia on ollut Belgialla, jonka Euroclear-rahoituslaitoksessa valtaosa jäädytetyistä varoista sijaitsee.

Maa on ollut huolissaan asiaan liittyvistä oikeudellisista ja taloudellisista seurauksista. Näihin Belgian huoliin yritetään nyt löytää vastaus tulevien viikkojen aikana.

BELGIAN pääministeri Bart de Wever sanoi omassa lehdistötilaisuudessaan, että yksi maan keskeisimmästä vaatimuksista on saada takuut siltä varalta, että Venäjä vaatisi jäädytetyt varansa takaisin.

Näin voisi esimerkiksi käydä, jos pakotteet raukeaisivat syystä tai toisesta jonkun jäsenmaan vastustukseen ja EU joutuisi maksamaan lainan takaisin Euroclearille.

-  Takuiden täytyy olla konkreettisia, ei epämääräisiä, koska markkinat seuraavat. Vaikutuksia voisi olla koko euroalueelle, de Wever sanoi.

De Weverin mukaan hän ei saanut muilta EU:n päämiehiltä selkeää vastausta kysymyksiin, millaisiin takuisiin nämä ovat valmiita. Hän sanoo tarvitsevansa takuut, jotta voi nukkua yönsä rauhassa.

-  En ole halukas ottamaan 140:tä miljardia euroa Belgian taskuista. Emme ole kykeneväisiä siihen, hän sanoi.

Lisäksi Belgia on huolissaan Venäjän mahdollisista oikeustoimista, jotka voivat de Weverin mukaan nousta kustannuksiltaan paljon suuremmiksi kuin jäädytettyjen varojen arvo. Myös näiden riskien jakamiseen maa haluaa tukea.

Orpon mukaan jonkinlainen takausjärjestely on tulossa.

-  On selvää, että tähän on tulossa takausjärjestely. Peruslähtökuva valmistelussa on se, että jokainen maa vastaa takauksista omalla bkt-avaimellaan. Suomen osalta puhutaan 2-3 miljardin euron takauksesta. Eli ei tule yhteisiä velkajärjestelyitä.

Belgia on ollut myös huolissaan, mitä belgialaisille yrityksille ja varoille Venäjällä voi tapahtua, mikäli Venäjä päättää ryhtyä kostotoimiin.

-  En ole siitä kovin huolissani. Jos ajatellaan Suomea, niin suomalaisten yrityksien omaisuutta on jäänyt miljardeja Venäjälle. Tämä nyt vain on tällainen tilanne, johon liittyy riskejä, Orpo sanoi.

UKRAINAN presidentti Volodymyr Zelenskyi kuvaili kaikesta huolimatta EU-huippukokouksen tuloksia hyviksi. Zelenskyi sanoi viestipalvelu X:ssä, että EU vakuutti taloudellisen tuen Ukrainalle jatkuvan.

Zelenskyi sanoi uskovansa, että EU-komissio selvittää kaikki tarvittavat yksityiskohdat asian ratkaisemiseksi.

140 miljardin laina olisi yksi EU:n merkittävimmistä Ukrainalle myöntämistä avustuksista tähän mennessä. Se voisi kattaa maan menoja käytännössä seuraavien parin vuoden ajan.

Orpo myös huomautti, että lainamalli on kaikista malleista oikeudenmukaisin Ukrainan rahoittamiseksi.

-  Minusta mitään oikeutetumpaa tapaa Ukrainan tukemiseksi ei ole kuin käyttää näitä Venäjältä jäädytettyjä varoja. Kolme ja puoli vuotta Venäjä on joka päivä ja yö tuhonnut, pommittanut ja tappanut Ukrainassa.

Hänen mukaansa iso osa Euroopan maista – myös Belgia – jakaa tämän näkemyksen. Etenkin jos vaihtoehtona on se, että aletaan kaivaa eurooppalaisten veronmaksajien kuvetta.

-  Meillä on kuitenkin satojen miljardien venäläinen omaisuus (takavarikoituna). Mitään moraalisesti oikeampaa välinettä en tiedä, hän sanoi.

Sanna Raita-aho, Minja Viitanen/STT

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU