Poliittisesti hyvin vaikeasta paketista on väännetty jo vuosia. Lakiuudistus on saanut kritiikkiä niin vasemmalta kuin oikealta.

-  Mitä meillä on nyt pöydällämme, ei ole täydellinen ratkaisuehdotus, vaan kompromissi. Uudistukset ovat kuitenkin tarpeellisia, kommentoi tiistaina lehdistötilaisuudessa yksi lakipaketin esittelijöistä, slovenialaismeppi Matjaz Nemec parlamentin sosialidemokraattien ryhmästä.

Paketissa säädetään pakollisista solidaarisuustoimista niille EU-maille, joihin kohdistuu erityistä muuttopainetta.

ESILLÄ OVAT myös uudet kriteerit sille, mikä maa on vastuussa kansainvälistä suojelua koskevasta hakemuksesta (niin sanottu entinen Dublin-sääntö). Päävastuu on pysymässä kuitenkin edelleen sillä maalla, joka turvapaikkahakemuksen ensimmäisenä vastaanottaisi.

Suomen hallitusohjelmassa velvoittavaan vastuunjakoon – hallituksen termein taakanjakoon – on suhtauduttu varauksellisesti. Vaikka hallitusohjelman mukaan hallitus edistää “taakanjaon vapaaehtoisuutta”, myös nykyinen hallitus on ollut valmis hyväksymään solidaarisuusmekanismin.

Eurooppaministeri Anders Adlercreutz (r.) sanoi joulukuussa STT:lle, että Suomi päättää tapauskohtaisesti, osallistuuko se suuren paineen alaiseksi joutuneiden maiden auttamiseen turvapaikanhakijoita vastaanottamalla vai kustannuksiin osallistumalla.

-  Suomen kaltaisen reunavaltion on hyvä huomata se, että paine, joka tällä hetkellä kohdistuu Etelä-Eurooppaan, voi joskus olla meidän rajallamme. Kyllä tällaiset yhteiset sopimukset ovat eittämättä Suomenkin intressien mukaisia, Adlercreutz sanoi tuolloin.

LAKIPAKETISSA otetaan kantaa myös Suomen itärajalla ajankohtaiseen välineellistettyyn maahanmuuttoon.

Kriisitilanteita koskevassa ehdotuksessa halutaan varmistaa, että välineellistetyn maahanmuuton kohteeksi joutuva jäsenmaa saa tarvittaessa tukea toisilta EU-mailta.

Tässä tilanteessa komission arvioinnin perusteella neuvosto päättää pakollisista solidaarisuustoimista ja poikkeuksista seulonta- ja turvapaikkamenettelyistä.

Kaikkiaan pakettiin kuuluu kymmenen uutta lakiehdotusta, joilla päivitetään EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttolainsäädäntöä. Niihin kuuluvat esimerkiksi tehokkaampaan rajavalvontaan ja turvapaikkahakemuksien nopeampaan käsittelyyn tähtäävät toimet.

EU:n tilastojen mukaan EU-alueelle tehtiin viime vuonna 1,14 miljoonaa turvapaikkahakemusta, joka on suurin lukema sitten vuoden 2016.

Eniten hakemuksia tehtiin Saksaan, Ranskaan, Espanjaan ja Italiaan.