SDP:n Suna Kymäläinen (kuvassa) muistutti, että lauantaina tulee kuluneeksi tasan kaksi vuotta Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Kovin epävarmuus kohdistuu itäiseen Suomeen. Nykyinen hallitus sai perintönä Sanna Marinin (sd.) hallituksen työryhmän konkreettiset ehdotukset toimista Itä-Suomen hyväksi, hän huomautti.

– Olette hukanneet tämän perinnön. Yhdeksään kuukauteen ei ole tehty mitään, ainoastaan on perustettu uusi työryhmä selvittämään samaa asiaa. Nyt ei ole aikaa odottaa, Kymäläinen vaati kysyen, milloin Itä-Suomessa alkaa tapahtua.

Elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) myönsi, että Itä-Suomi kärsii erityisesti sodasta ja rajan sulkemisesta, mutta kiisti, ettei hallitus tekisi mitään.

– Kiitos sympatiasta, se tietenkin lämmittää, mutta nyt ei tarvita enää työryhmän selvityksiä vaan oikeaa rahaa, Kymäläinen totesi.

MARININ hallitus satsasi hänen mukaansa muun muassa alueen liikenneinfraan ja koulutetun työvoiman saatavuuteen. Se myös neuvotteli EU:ssa muun muassa 100 miljoonan euron lisärahoituksesta itäisen ja pohjoisen Suomen hyväksi.

– Sellaista ei ole toistaiseksi nyt näkynyt.

EU-politiikkaa johtava pääministeri Petteri Orpo (kok.) huomautti, että hallitus ottaa vakavasti Itä-Suomen tilanteen ja EU on keskeisessä roolissa.

– Olen varma, että komissiossa on ymmärrys siitä, kuinka vaikeassa tilanteessa Venäjän rajan läheiset alueet ovat. Tarvitaan uusi tukiväline.

Viimeisin yritysbarometri osoittaa, että neljästä rajamaakunnasta tulevat heikoimmat näkymäluvut, SDP:n Seppo Eskelinen muistutti. Hän kysyi, olisiko työ- ja elinkeinoministeriön valmistelemasta 400 miljoonan teollisten investointien tukiohjelmasta syytä irrottaa rahoitusta Itä-Suomen maakunnille. Länsi-Suomi kun sai hallitusohjelmassa 150 miljoonan kasvuohjelman.

Rydman totesi, että 400 miljoonan teollisuuspoliittinen varauksessa ei ole korvamerkittyä rahaa tietylle alueelle, mutta hänen mukaansa esimerkiksi itäisen Suomen akkuteollisuuden hankkeet voisivat tulla kysymykseen.

KYSELYTUNNILLA nousi myös esille, miten käy itärajan maakuntien palveluiden, jos hallitus karsii rajusti sairaalaverkkoa. Tätä kysyi muun muassa SDP:n Anna-Kristiina Mikkonen. Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) pahoitteli raporttia, joka on aiheuttanut huolta ja sanoi sen olevan virkamiestyötä. Hänen mukaansa hallituksen esitys tulee eduskunnalle ennen kesätaukoa.

Fingridin kantaverkon toimimattomuus itäisessä Suomessa sekä esimerkiksi tuulivoiman rakentamisen vähäisyys alueella herätti keskustelua. Paula Werning (sd.) muistutti, että tuulivoiman rakentaminen tuo taloudellista piristysruisketta ja työpaikkoja. Valtatie viiden itäpuolelle tuulivoimaa on noussut vain alle neljä prosenttia.

– Tuulivoiman keskeisimpänä esteenä on Puolustusvoimien aluevalvontajärjestelmän asettamat rajoitteet. Edellisen hallituksen asettaman selvitysmiehen raportin ehdotuksia ei saa jättää pölyttymään, Werning vaati.

Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan hallitus on perustanut tuulivoimaesteiden työryhmän, joka etsii aluevalvontaan ratkaisuja, jotta tutkaongelmaan löytyy ratkaisu.

Opposition riveissä herätti ihmetystä ja hilpeyttäkin, kun Itä-Suomen ongelmien ratkaisuksi useampi ministeri kertoi työryhmän tai ohjelman perustamisesta.

SDP:N Niina Malm tarttui Orpon tokaisuun, että ”Itä-Suomenkin elinkeinoelämän suurin toive on, että työelämäuudistukset toteutuvat, jotta yrittämisen edellytykset koko Suomessa ovat kunnossa”.

– Sairaussakko, potkulaki ja lakkojen kieltäminen. Siinä on viestiä palkansaajille Itä-Suomeen, että näillä pelastetaan teidän työpaikat. Ja vielä niistetään kilometrikorvauksista, että varmasti sieltä ei edes töihin päästä ajamaan, vaikka niitä töitä sadan kilometrin päässä olisi.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen oli kiinnostunut tietämään, onko kehysriihestä odotettavissa edes itäiseen Suomeen mitään hyviä uutisia. Hän muistutti, että muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa itäisen Suomen asia, sen elinvoimaisuus, on koko Suomen asia.

Orpo vakuutteli, että tahtotila on erittäin voimakas auttaa Itä-Suomea vaikeassa tilanteessa – esimerkiksi miten taataan rajan turvallisuus, ettei tänne hyökätä hybridivaikuttamisen keinoin.

– Teemme EU:ssa täysillä töitä sen eteen, että unionissa on varattu rahoja, joista voimme hakea Itä-Suomeen rahoitusta.

Kymäläinen huomautti, että itäisen Suomen rajaseutu on myös Nato-raja – mitä turvallisempi se on, sitä parempi se on koko Suomelle.

– Vaarallisin alue on tyhjä alue. Me sosialidemokraatit haluamme, että itäisessä Suomessa pystytään asumaan, elämään ja yrittämään.