KKV alkoi selvittää hankinnan epäselvyyksiä samoihin aikoihin, kun Ylen MOT-ohjelma kertoi niistä tämän vuoden tammikuussa.

Veikkaus ja peliyhtiö IGT olivat sopineet vuonna 2004 keskuspelijärjestelmän kehittämisestä ja hankinnasta. Vuonna 2018 ne muuttivat hankintasopimuksesta muun muassa palvelun tuottamisen toimintamallia, hinnoittelua ja sopimuksen voimassaoloaikaa.

KKV totesi, että hankintasopimukseen tehtiin muutoksia, joille ei ollut hankintalain mukaisia poikkeusperusteita. Hankinnalle ei ollut myöskään lainmukaista suorahankintaperustetta.

Veikkaukselle ei koidu kilpailu- ja kuluttajaviraston päätöksestä sakkoja tai muita seuraamuksia. Virasto ei voinut edes harkita esitystä markkinaoikeudelle seuraamusten määräämiseksi, koska määräaika oli kulunut umpeen. KKV kertoo päätyneensä näin ollen antamaan Veikkaukselle hallinnollista ohjausta hallintolainsäädännön noudattamisesta.

Hankintalain mukaan KKV:n on aloitettava selvitystoimet kuuden kuukauden kuluessa lainvastaisen suorahankintasopimuksen tekemisestä, jotta seuraamuksia voitaisiin esittää.

Hankintojen valvonnan tutkimuspäällikkö Max Jansson toteaa, että kuuden kuukauden määräaikaan liittyy ongelmia.

– Määräaika tarkoittaa käytännössä, että viraston pitää löytää tieto epäillystä laittomasta suorahankinnasta kuuden kuukauden sisällä sopimuksen tekemisestä, Jansson sanoo tiedotteessa.

Suorahankinnan tai sopimusmuutoksen löytäminen ajoissa ei ole käytännössä mahdollista esimerkiksi tilanteissa, joissa hankintalain vastaisten sopimusmuutosten jälkeen odotetaan puoli vuotta ennen varsinaisen hankinnan täytäntöönpanon aloittamista, Jansson huomauttaa.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto sai vuonna 2017 tehtäväkseen valvoa julkisia hankintoja. Veikkauksen keskuspelijärjestelmän hankintasopimus on ensimmäinen valtionyhtiön hankinta, johon KKV puuttuu.